Talouden trendit

Valtio jatkaa velkaantumista – Purra: Luvut ovat rumia

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on noin 10 miljardia euroa alijäämäinen.

Riikka Purra valtiovarainministeri budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purra.

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on lisätalousarvio mukaan lukien 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu.

Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion velkaantuminen siis jatkuu, kuten se on jatkunut jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien.

”Vaikka näin paljon tehdään, kääntyy laiva hitaasti. Julkisen talouden ja valtion budjettitalouden luvut ovat hallitusohjelman toteuttamisen – puhumattakaan yhden budjetin – jälkeenkin rumia”, myöntää valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) X:ssä.

Purran mukaan yksi vaalikausi ei riitä valtiontalouden tasapainottamiseen.

”Vaikka toimeenpanemme merkittäviä uudistuksia voimaan jo vuoden 2024 alusta lähtien, tulee valtio tämän hetken talousennusteen valossa ottamaan edelleen merkittävän määrän lisävelkaa vaalikauden lopulla. Lisävelanotto yhdistettynä korkeaan yleiseen korkotasoon tuo edelleen lisähaasteita sopeutustoimissa”, hän toteaa kolumnissaan.

Purran mukaan suoria sopeutustoimia tarvitaan.

”Etenkin valtion käyttötalouden osalta on palattava määrätietoisesti kohti rakenteellisen tasapainon tavoitetta. Joudumme tinkimään paikoin aiemmasta, muuttamaan tekemisen tapoja ja osin jättämään asioita tekemättä tai tukematta.”

Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Tuomas Vanhanen ihmettelee hallituksen vaalikauden velkaantumislinjaa.

”Kuka olisi arvannut, että Purran budjetissa ehdotetaan noin 40 miljardin euron lisävelkaa valtiolle vaalikauden aikana? Siis samaa luokkaa kuin edellisellä hallituskaudella, vaikka nyt ei ole koronaa rasittamassa taloutta”, hän kirjoittaa.

Sote on rahasyöppö

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa. Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella.

Hyvinvointivaltioiden rahoitus syö leijonanosan valtion menoista.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen ministeriön arvion mukaan noin 24,6 miljardia euroa vuonna 2024 ja 24,8 miljardia euroa vuonna 2027 vuoden 2024 hintatasossa. 

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla tarkasteltuna. Vahvistamisesta suorat sopeutustoimet ovat nettomääräisesti reilut neljä miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllisyyttä parantavilla toimilla tavoitellaan lähes kahden miljardin euron vahvistusta vuoden 2027 tasolla.

Valtiovarainministeriö uskoo, että käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on tapahtumassa. Vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtion budjettitalouden menojen ministeriö olevan kehyskaudella vuosina 2024–2027 keskimäärin 86,6 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Vuonna 2027 budjetin menojen arvioidaan olevan 86,4 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa, mikä on noin kaksi miljardia euroa vähemmän kuin kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmassa.

Alijäämän pieneneminen näkyy myös alenevina valtionvelan korkomenoina. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korkomenoarviota alennetaan vuosittain 0,2–0,3 miljardilla eurolla. Vuosittaisten korkomenojen ministeriö arvioi olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.

Veropäätökset alentavat valtion tuloja

Hallitusohjelmaan sisältyy sekä vuonna 2024 että myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotoimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tulee vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia.

Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Tämä keventää työn verotusta hallituskauden loppuun mennessä keskimäärin lähes 0,5 prosenttiyksiköllä, ja lähes yhdellä prosenttiyksiköllä noin 20 000–25 000 euron vuosituloilla.

Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.

Vuonna 2024 verotuloja vähentävät lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen.

Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan.

Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan kahden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.

Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä.

Lisäksi polttoaineveron hiilidioksidikomponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös