Oma talous

Suomalaisten ja ruotsalaisten varallisuuseroissa yksi merkittävä ero

Suomalaisten keskimääräinen varallisuustaso on selvästi ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia alhaisempi. Yhdellä varallisuusmittarilla Suomi kuitenkin voittaa Ruotsin.

Kansalaisten varallisuudessa on selviä eroja Pohjoismaiden välillä. Raportissa verrataan maiden nettovarallisuutta, eli kotitalouksin varallisuuden ja velkojen erotusta.

Valitettavasti Suomi on Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna pahnan pohjimmaisena. Jättipankki Credit Suissen tuore Global Wealth Report 2023 käy laajasti läpi kotitalouksien varallisuuseroja ja niiden muutoksia eri puolilla maailmaa.

Suomessa kotitalouksilla oli varallisuutta keskimäärin noin 180 tuhatta dollaria vuonna 2022. Se on selvästi vähemmän kuin Tanskan 410 tuhatta dollaria, Ruotsin 297 tuhatta dollaria ja Norjan 385 tuhatta dollaria.

Mielenkiintoista on kuitenkin, että verrattaessa keskiarvojen sijaan mediaania, näyttää tilanne toisenlaiselta.

Mediaani on havaintojen keskimmäinen luku. Suomessa mediaanivarallisuus oli vuonna 2022 noin 84 tuhatta dollaria, kun Tanskassa se oli 186 tuhatta dollaria, Ruotsissa 78 tuhatta dollaria ja Norjassa 144 tuhatta dollaria.

Suomessa siis mediaanivarallisuus on suurempi kuin Ruotsissa, mutta keskimääräinen varallisuus pienempi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa varallisuus on tasaisemmin jakautunut kuin Ruotsissa, jossa varallisuus painottuu kaikkein varakkaimpiin kansalaisiin.

Myös varojen koostumus vaihtelee huomattavasti Pohjoismaiden välillä. Raportin mukaan rahoitusvarojen osuus bruttovarallisuudesta on nyt keskimäärin 48,8 prosenttia, mutta osuus vaihtelee Norjan 30,1 prosentista ja Suomen 40,0 prosentista Ruotsin 62,1 prosenttiin ja Tanskan 63,2 prosenttiin.

Varallisuus kotitaloutta kohden on Suomessa kasvanut neljästä Pohjoismaasta kaikkein hitaimmin vuosina 2000 – 2022. Suomalaisten varallisuuden hidas kasvu näkyy selvästi alla olevassa kuvaajassa.

Viime vuosina suomalaisten varallisuus on laskenut, mutta ei kuitenkaan niin jyrkästi kuin Ruotsissa.

Aikuista kohti laskettu varallisuus kasvoi kaikissa neljässä maassa vuosina 2019-2021 keskimäärin 11,4 prosenttia, mutta laski 4,6 prosenttia vuonna 2022. Lasku vuonna 2022 ei ollut tasaista: Norjassa varallisuus aikuista kohti kasvoi 11,4 prosenttia, mutta Suomessa se laski 4,2 prosenttia, Tanskassa laski 6,9 prosenttia ja Ruotsissa lasku oli peräti 18,9 prosenttia.

Raportin mukaan suuri vaihtelu Pohjoismaiden välillä johtuu useista tekijöistä, kuten asuntojen hintojen suuremmasta noususta Norjassa ja suuremmasta osakemarkkinoiden romahduksesta Ruotsissa yhdessä valuuttakurssin heikkenemisen kanssa.

Keskimääräiset rahoitusvarat aikuista kohti laskivat Pohjoismaissa 12,4 prosenttia, muut kuin rahoitusvarat nousivat 0,6 prosenttia ja velka väheni 9,1 prosenttia – muutoksen suunta oli sama kaikissa neljässä maassa. Tosin muut kuin rahoitusvarat aikuista kohti nousivat 14,6 prosenttia Norjassa, mikä selittää sen aikuista kohti lasketun kokonaisvarallisuuden kasvun.

Kommentoi
Ylös
>