
Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli perjantaina hallituksen vuoden 2024 budjettiehdotuksen, joka on yli 10 miljardia euroa alijäämäinen.
Ohjelmaan sisältyy useita verolinjauksia.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tulee vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia.

Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Tämä keventää työn verotusta hallituskauden loppuun mennessä keskimäärin lähes 0,5 prosenttiyksiköllä, ja lähes yhdellä prosenttiyksiköllä noin 20 000–25 000 euron vuosituloilla.
Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.
Vuonna 2024 verotuloja vähentävät lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen.
Autoilun verotusta alas, kiinteistöveroa ylös
Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan.
Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan kahden prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä.
Lisäksi polttoaineveron hiilidioksidikomponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.
Budjettisuunnitelmaan sisältyy myös yksi keskeinen verokiristys. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Tonttien kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia.
Korotus vaikuttaa niiden 245 kunnan verotukseen, joilla yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä tätä alempi. Muutos lisää maapohjasta kerättyjä kiinteistöverotuloja näillä kunnilla, mikä vahvistaa ministeriön mukaan kuntien taloutta heikentämättä julkista taloutta kokonaisuutena.
Ansiotuloverotuksen alentamisen panttaaminen kummastuttaa verojärjestöä
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kummeksuu ansiotulojen verotuksen kevennysten lykkäämistä vaalikauden loppuvuosille valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa.
Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vain sadan miljoonan euron siivu. Tämä lisää keskituloisen palkansaajan nettoansioita vaivaisella 40 eurolla vuodessa.
”Veronkevennystä ollaan nyt panttaamassa aivan turhaan. Valtiontaloutta ei auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille”, Lehtinen toteaa.
Hän muistuttaa, että palkansaajan nettoansioiden ostovoima on inflaation kiihdyttyä romahtanut tänä vuonna alimmilleen 15 vuoteen.
”Ministeriöllä on nyt kevennysten ajoitus pielessä. Ostovoimaa pitäisi vahvistaa tässä ja nyt, eikä vasta vuosien päästä. Tähän on syytä palata koko hallituksen budjettiriihessä.”
Palkansaajien ensi vuoden verotukseen tulee vaikuttamaan myös olennaisesti sosiaalivakuutusmaksujen kehitys. Työttömyysvakuutusmaksuissa on ollut näköpiirissä keventämisen varaa. Aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat työttömyysturvamenoihin.
”Palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna pitkälti työttömyysvakuutusmaksun mahdollisen alenemisen varassa. Hallituksen ei tule keinotekoisesti jarruttaa työttömyysvakuutusmaksujen alentamista”, katsoo Lehtinen.
Kiinteistöverotuksen korottaminen saa huutia
Kiinteistöverotuksessa ministeriö ehdottaa ensi vuonna toteutettavaksi hallitusohjelmassa linjatun tonttien kiinteistöveron pakkokiristyksen. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia. Tonttien veroprosenttia on korotettava kaikkiaan 245 kunnassa.
”Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat. Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan”, toteaa Lehtinen.
Muilta osin Lehtinen pitää ministeriön budjettiehdotusta melko yllätyksettömänä. Kulutusveroissa ei tapahdu ensi vuonna suuria muutoksia. Bensaverotus kevenee hieman. Hallitusohjelmassa linjattua arvonlisäverotuksen kiristystä ei toteuteta vielä ensi vuonna.
”Alvin korotusten lykkääminen myöhemmäksi on tässä tilanteessa perusteltua”, Lehtinen arvioi.
Osakesäästötilille talletettaville varoille asetettua enimmäisrajaa nostetaan. Lehtisen mielestä se on hyvä askel oikeaan suuntaan.
”Osakesäästötilille asetettu enimmäisraja on keinotekoinen ja poikkeuksellinen eikä vastaavaa rajaa ole esimerkiksi sijoitusrahastoilla”, hän kertoo.