Osakeanalyysit

Pörssin elintarvikeyhtiöt analyysissa – taseet pääosin terveitä

Pörssin elintarvikeyhtiöistä osalla on kannattavuushaasteita. Taseet ja osingot ovat kokonaisuutena kunnossa.

Elintarvikeyhtiö Atria antoi positiivisen tulosvaroituksen 11.9.2023. Atria Suomen tuloskehitys on ollut odotettua parempaa, koska Nurmon uuden siipikarjatehtaan käyttöönotto on sujunut ennakoitua paremmin ja myynnin rakenne on edellisvuotta parempi. Kuva: Atria Oyj

Kirjoitimme maaliskuussa 2020 otsikolla Koronakriisi nosti pörssin elintarvikehylkiöt suosta.

Ajanjaksona kevät 2020 oli erikoinen. Yhtiöt yli toimialarajojen peruivat tulosohjeistuksiaan, siirsivät yhtiökokouksia myöhemmäksi ja järjestivät niitä erikoisjärjestelyin. Tämä johtui koronapandemian leviämisestä.

Tammi-maaliskuussa 2020 elintarvikeosakkeet pärjäsivät pörssissä keskimääräistä pörssikehitystä paremmin. Ruoka välttämättömyyshyödykkeenä luo liiketoimintamahdollisuuksia vaikeammissakin olosuhteissa.

Miten sen jälkeen on käynyt?

Pörssinoteerattujen elintarvikeyhtiöiden avainlukuja

Taulukosta havaitaan, että viimeisen 3,5 vuoden aikana vain Apetit ja Atria ovat kehittyneet yleisen pörssikehityksen tahdissa tai paremmin. Kaikki muut viisi vertailun yhtiötä ovat menettäneet osakkeen arvoa sekä absoluuttisesti että suhteessa indeksiin.

Osinkoja tässä ei ole huomioitu. Niitä esimerkiksi Raisio ja Olvi ovat jakaneet hyvätasoisesti.

P/E-luku (hinta/tulos) on laskettu nykykurssilla (15.9.) ja viimeisen 12 kuukauden liukuvalla tuloksella. Tuloksista on eliminoitu keskeisiä kertaluonteisia tai vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. P/S-luku kuvaa vastaavasti markkina-arvon suhdetta liikevaihtoon.

Markkina-arvoja vertailtaessa on huomattava, että markkina-arvo kuvaa ainoastaan osakekannan arvoa. Velkaisuuden huomioon ottava niin sanottu velaton arvo saadaan lisäämällä markkina-arvoon korolliset nettovelat. Esimerkiksi Atrian velaton arvo on 578 ja HKScanin 434 miljoonaa euroa (lisäksi hybridilaina 26 milj. e), joten velattomien arvojen suhteellinen ero on pienempi kuin markkina-arvojen.

Fodelian, Atrian ja Apetitin tulos on parantumassa

Yksittäisistä yhtiöistä olemme kirjoittaneet Fodeliasta 15.8.2023, Atriasta 21.7., Apetitista 20.6., Olvista 22.12.2022 ja Raisiosta 15.10.2022.

Näistä analyysijutuista selviää yhtiökohtainen tilanne tarkemmin. Lyhyesti sanottuna foodserviceen (esim. hoivakodit, päiväkodit, kunnat, koulut) keskittyvä Fodelia on saanut parannettua kannattavuuttaan tänä vuonna ja sen suhteellinen kasvu on vertailujoukon nopeinta.

Atria kasvatti liikevaihtoaan vuoden alkupuoliskolla 10 prosenttia ja liiketulostaan 16 miljoonasta 21:een. Tuloskatsauksen jälkeen 11.9.2023 yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen, ote:

Atria nostaa vuoden 2023 oikaistun liikevoiton ohjeistustaan ja arvioi oikaistun liikevoiton olevan suurempi kuin edellisvuonna (49,0 miljoonaa euroa).

Muilta osin tulevaisuuden näkymät säilyvät ennallaan.

Syy oikaistun liikevoiton ennusteen parantamiselle on Atria Suomen hyvä tuloskehitys, joka johtuu pääosin uuden siipikarjatehtaan ennakoitua paremmin sujuneesta käyttöönotosta. Lisäksi Atria Suomen myynnin rakenne on edellisvuotta parempi. Uuden tehtaan vaiheittaisesta käyttöönotosta arvioidaan aiheutuvan pienemmät kustannukset kuin aiemmin ennustettiin. Hankkeen valmistuminen etenee aikataulussaan, ja tehdas otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä.

Atrian massiivinen 160 miljoonan euron kokonaisinvestointi 2021-2024 Nurmon siipikarjatehtaaseen on vaativa kokonaisprojekti.

Apetit julkaisi kakkoskvartaalin tuloksen 17.8. Sekä Ruokaratkaisut- että Öljykasvituotteet-segmenttien liikevoitto parani. Öljykasvituotteiden tulosparannukseen vaikuttivat onnistunut raaka-ainehankinta ja aktiivinen hinnoittelu.

Myös Apetitin liikevoitto-ohjeistus tilikaudelle 2023 on Atrian ja Fodelian tapaan nouseva.

Kuinka Olvi ja Raisio ovat kehittyneet 2023?

Kuten Atriassa myös Olvissa on vaihtunut toimitusjohtaja edellisten toimitusjohtajakausien oltua hyvin pitkiä. Juomayhtiö Olvia on johtanut vuoden alusta Patrik Lundell ja Atriaa kesäkuusta alkaen Kai Gyllström.

Olvin perusliiketoiminta on kannattavaa ja kasvavaa, mutta haasteena on ollut Valko-Venäjän liiketoiminta, josta yhtiö on pyrkinyt luopumaan Ukrainan sodan vuoksi, mutta tytäryhtiö Lidskoe Pivon osakkeet on asetettu viranomaisen toimesta myyntikieltoon. Lidskoe Pivo sai lisäksi 12,2 miljoonan euron sakon, jonka se maksoi maksoi paikallisista varoista toisella vuosineljänneksellä.

Edellä taulukossa P/E-luvun laskennassa sakko on oikaistu tuloksesta. Paitsi hinnat myös Olvi-konsernin volyymit ovat kasvaneet alkuvuonna 2023 noin 10 prosentin tahtia. Samoin oikaistu tulos kasvoi ja yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton kasvavan tilikaudella 2023.

Vahvasti kasvipohjaisuuteen keskittyvä Raisio menetti hieman liikevaihtoaan toisella neljänneksellä 2023 sekä Terveelliset elintarvikkeet että Terveelliset ainesosat -segmenteissä. Yhtiö antoi tulosvaroituksen 10.7. alentaen kuluvan vuoden liikevaihtonäkymää ja tarkentaen tulosnäkymää:

Raisio odottaa vertailukelpoisen liikevaihdon olevan edellisen vuoden tasolla tai hieman sen alle. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan kasvavan edellisestä vuodesta, ollen 21‒23 miljoonan euron välillä (18,4 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi toteaa elokuun osavuosikatsauksessa:

Ruuan hinnan raju nousu, yleinen inflaatio sekä korkotason nopea kohoaminen ovat vaikuttaneet kuluttajien ostokäyttäytymiseen jopa odottamattoman paljon. Ostovoiman heikentymisestä on seurannut tuntuva volyymilasku kuluttajien pyrkiessä säästämään päivittäisissä menoissaan ja se on ollut leimallista kaikilla Raision markkina‐alueilla.

Suurin volyymilasku on nähty Iso‐Britanniassa, jonka makrotalouden haasteet ovat näkyneet laajasti päivittäistavarakaupassa. Toisaalta Irlannissa Benecol®‐tuotteiden kysyntä on jatkanut kasvuaan huolimatta inflaatiokehityksestä.

Raision strategia 2022-2025 perustuu terveelliseen ravintoon ja kolmeen painopistealueeseen. Kuva: Raisio Oyj

Anoran yrityskauppa Tanskasta on ollut haastava

Juomayhtiö Altia yhdistyi norjalaisen Arcusin kanssa syksyllä 2021 ja muuttui Anoraksi keskittyen viineihin ja väkeviin alkoholijuomiin. Samassa yhteydessä Altia maksoi ylimääräisen 0,40 euron osingon omistajilleen.

Anoralla on sekä valmistusta että maahantuontia ja se hallinnoi lukuisia juomabrändejä. Altian omistajien osuudeksi yhdistyneestä yhtiöstä tuli 53,5 prosenttia. Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä on jatkanut Anoran toimitusjohtajana.

Kuluvana vuonna kurssikehitys on ollut heikkoa. Kesäkuussa 2022 Anora ilmoitti ostavansa Tanskan johtavan viiniyhtiön Globus Winen noin 80 miljoonalla eurolla. Globus Wine hankkii pakkaamatonta viiniä, jonka se pakkaa hanapakkauksiin tai pulloihin tuotantolaitoksella Køgessä. Ostetun yhtiön liikevaihto 2021 oli 74 miljoonaa euroa ja käyttökatemarginaali 12 prosenttia.

Anora antoi tulosvaroituksen 15.8.2023. Osavuosikatsauksessa 25.8. yhtiö toteaa:

Keskeiset syyt tulosarvion alentamiseen ovat Globus Winen aiemmin arvioitua merkittävästi heikompi ennakoitu kannattavuus vuodelle 2023 ja valuuttakurssimuutokset, sillä Ruotsin ja Norjan kruunujen heikentymisellä on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus Anoran ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen erityisesti Wine-segmentissä.

Anora odottaa vertailukelpoisen käyttökatteen 2023 olevan 70-78 miljoonaa euroa, kun aiempi arvio oli 80-90.

HKScanilla kannattavuusongelmia – sai paikattua tasettaan

Atrian kaltainen lihanjalostus- ja elintarvikeyhtiö HKScan on kärsinyt viime vuosina kannattavuusongelmista. Yhtiö sai parannettua toisella kvartaalilla Suomen liiketulosta 4,9 miljoonaan euroon (Q2/22: 1,4). Marginaali jäi kuitenkin selvästi Atrian vastaavasta ollen 2,1 prosenttia, kun Atria Suomella vastaava liikevoitto oli 3,7 prosenttia liikevaihdosta.

Konsernitasolla HKScanin vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani 0,7.stä 1,7 prosenttiin. Atrialla vastaava kehitys oli 3,2:sta 2,2 prosenttiin.

Kuten taulukosta yllä havaitaan, HKScanin nettovelkaantumisaste on joukon heikoin, selvästi yli sata prosenttia. Toisin sanoen taseen rahoituspohjaista 1,4 osaa on korollista nettovelkaa ja 1 osa omaa pääomaa. Lisäksi omasta pääomasta 26 miljoonaa euroa on korkeakorkoista hybridilainaa, joka yhtiön on tarkoitus maksaa takaisin 2024.

HKScanin puolivuosikatsauksen 9.8.2023 mukaan korolliset velat olivat kesäkuussa 393 miljoonaa euroa, josta IFRS 16 -vuokrasopimusvelkojen osuus oli 103 miljoonaa. Kesäkuun lopussa nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 5,2, kun kovenanttiraja oli 6,0.

Vastaavasti nettovelkaantumisasteen väliaikainen kovenanttiraja on ollut 140 prosenttia pankkilainoille ja 145 prosenttia joukkovelkakirjalainoille. Konsernin nettovelkaantumisaste kesäkuussa oli 137 prosenttia.

Toisin sanottuna HKScanin velkaisuus on ollut kovenanttien eli lainojen erityisehtojen näkökulmasta kriittinen.

Yhtiö sai velkaisuuden kannalta todella tärkeän Baltian liiketoimintojen myynnin päätökseen elokuun lopussa, otteet tiedotteesta 31.8.2023:

Kiinteästä 70 miljoonan euron kauppahinnasta 55 miljoonaa euroa on maksettu yrityskaupan toteuttamisen (closing) yhteydessä ja loput maksetaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Yrityskauppa on muuttanut myös HKScanin rakennetta ja taloudellisia tunnuslukuja. Asia on huomioitu yhtiön taloudellisissa raporteissa vuoden 2023 alusta alkaen. Kaupan toteutumisen yhteydessä nettovelkaantumisaste laski noin 18 prosenttiyksikköä ja kiinteän kauppahinnan myöhempien maksuerien maksamisen jälkeen laskee noin 5 prosenttiyksikköä lisää.

Baltian liiketoimintojen liikevaihto tilikaudella 2022 oli 196 miljoonaa euroa ja liiketulos -30 miljoonaa.

Kauppa ei poista HKScanin velkaongelmaa, mutta lievittää sitä huomattavasti. Olennaista on yhtiön kyky kassavirtapositiiviseen liiketoimintaan jatkossa, jotta velkojen lyhentämistä voidaan jatkaa.

Osinkoa tiedossa

Kuten voidaan havaita, pörssin elintarvikeyhtiöiden tilanteet vaihtelevat huomattavasti sekä liiketoiminnan kehityksen, tunnuslukujen että arvostuslukujen osalta.

Myös osinkotasot vaihtelevat huomattavasti. Hyvätasoinen osinkotuotto (n. 4 % tai yli) on toteutunut tilikaudelta 2022 sekä odotettavissa kuluvalta tilikaudelta 2023 niin Atrialla, Raisiolla, Olvilla, Apetitilla kuin Anoralla eli suurimmalla osalla vertailun yhtiöistä.

Paitsi Anora myös Atria, Fodelia, Olvi ja Raisio ovat tehneet yritysostoja viimeisten parin vuoden aikana. Yrityskaupat ovat olleet Anoran kauppaa lukuun ottamatta kooltaan pienehköjä ostajien omaan kokoluokkaan nähden.

Raisio osti härkäpaputuotevalmistaja Verso Foodin keväällä 2021. Olvi laajentui samana vuonna Tanskaan ostamalla A/S Bryggeriet Vestfyen -panimon, liikevaihdoltaan 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Atria osti joulukuussa 2022 enemmistön kannattavasta, noin 20 miljoonaa euroa vuodessa vaihtavasta, pietarsaarelaisesta valmisruokavalmistaja Korv-Görans Kebabista. Fodelia osti loppukesällä 2022 kannattavan Marjavasu -mehu- ja sosevalmistajan Kuopiosta. Sekä Korv-Görans että Marjavasu Delimax-brändillään palvelevat foodservice-sektoria.

Vaikka elintarvikeyhtiöiden kurssikehitys on koronakriisin alkamisen jälkeen – viimeisen 3,5 vuoden aikana – hävinnyt pörssin yleiskehitykselle, kuluvana vuonna 2023 elintarvikeosakkeiden keskimääräinen kurssipudotus on jäänyt toistaiseksi hieman muuta pörssiä pienemmäksi.

Kirjoittaja omistaa jutussa mainituista yhtiöistä Atriaa, Fodeliaa ja Olvia. Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentoi
Ylös
>