Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 8,0 prosenttia edellisestä vuodesta ja 1,4 prosenttia edelliskuukauteen verrattuna.
Suurista kaupungeista hinnat laskivat eniten Espoossa ja Helsingissä, joissa hinnat laskivat noin 11 prosenttia. Hinnat kääntyivät kesäkuun jälkeen nousuun Turussa ja Oulussa.
Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 8,6 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 6,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Vanhojen asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet kesän 2021 huipulta koko maassa jo noin 21 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla noin 24 prosenttia, muistuttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Reaalihinta on perusvuoden hinnoin laskettu asunnon hinta, josta on poistettu yleisen hintatason muutosten vaikutukset.
Asuntomarkkinoiden syväjää ei sula helposti. Danske Bank laskee ennustettaan asuntojen hintakehityksestä kuluvalle ja ensi vuodelle.
Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat halpenevat Suomessa kuluvana vuonna 6,0 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 5,5 prosenttia. Ensi vuonna Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen nousevan 2,5 prosenttia. Aiemmassa ennusteessa pankki odotti ensi vuodelle 4,0 prosentin nousua.
Hintojen laskupaineiden takana useita tekijöitä
Pankki laskee ennustetta, koska kohonnut korkotaso painaa edelleen asuntomarkkinaa, uusista asunnoista on ylitarjontaa ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat matalat. Asuntokauppojen määrä oli alkuvuonna karkeasti kolmanneksen alle vuoden takaisen tason.
Asuntojen hinnat laskivat myös kesällä odotettua enemmän ja loppuvuoden suhdannetilanne on vaisu. Asuntorakentamisen alamäki voi aiheuttaa pulaa uudisasunnoista jo ensi vuonna.
”Asuntovelalliset pystyvät kuitenkin pääosin edelleen hoitamaan asuntolainoja, eikä pakkomyyntien määrä näyttäisi kasvavan merkittävästi. Siksi suuremmat muutokset hintatasossa näyttävät epätodennäköiseltä. Talouskasvun piristyminen, ennustettu korkojen lasku ja patoutuneen kysynnän purkautuminen elvyttävät markkinaa melko nopeasti ensi vuonna”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Danske Bank ennustaa, että vuoden euribor laskee vähitellen nykytasoltaan. Korkotason tuoma rasitus kuluttajille ja yrityksille nousee silti yhä viiveellä myös vuoden lopussa, koska korko on edellisvuotta korkeampi.
EKP:n ennustetaan laskevan ohjauskorkoa ensi kesänä. Vuoden euribor voi painua 2024 loppuvuonna liki prosenttiyksikön nykyistä alemmas.
”Korkojen lasku helpottaisi velallisten tilannetta ja tukisi asuntomarkkinaa. Arvioimme, että markkinassa alkaa olla jo patoutunutta kysyntää”, sanoo Kuoppamäki.
Asuntorakentaminen supistuu huomattavasti
Vaisu kysyntä, kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso ovat sysänneet asuntorakentamisen huomattavaan alamäkeen. Rakennuslupien määrän vähäisyys tarkoittaa, että uudistuotanto pysyttelee tavanomaista huomattavasti matalammalla tasolla koko ensi vuoden.
Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tilapäisesti, mikä painaa hintatasoa ja vähentää kannusteita lisärakentamiseen. Patoutuneen kysynnän purkautuminen kääntää uudistuotannon maltilliseen nousuun 2024 jälkipuoliskolla.
”Uudistuotannossa ensi vuosi on paikoin menetetty. Koska asuinkiinteistöjen valmistuminen vie aikaa, voi uudisasunnoista tulla asuntorakentamisen hiljenemisen vuoksi pulaa lähivuosina”, sanoo Pasi Kuoppamäki.
