Vaisu talouskehitys ja talousnäkymien epävarmuus ovat pitäneet Suomen finanssisektorin riskit korkeana alkuvuonna. Erityisesti kiinteistömarkkinoiden riskit ovat kasvussa, varoittaa Finanssivalvonta.
Vaisu taloustilanne ja epävarmuus heikensivät Suomen finanssisektorin toimintaympäristöä vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomen bruttokansantuote supistui toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
Myös yritysten uudet tilaukset vähenivät ja konkurssien määrä kasvoi samalla, kun elinkustannusten ja yleisten viitekorkojen nousu heikensi kuluttajien ostovoimaa. Lisäksi työttömyys ja lomautukset lisääntyivät, kuluttajien luottamus pysyi matalalla tasolla ja elinkeinoelämän suhdannenäkymä synkkänä.
Heikko suhdannekehitys yhdessä nousevien hoito-, korjaus-, rakennus- ja rahoituskustannusten kanssa koetteli tuntuvasti kiinteistö- ja rakennusalaa. Samalla toimialan tuotot ovat olleet paineessa, kun rakennettujen asuinkiinteistöjen kauppa on hiljentynyt ja kilpailu vuokralaisista heikentää vuokrankorotusmahdollisuuksia.
Finanssisektori ottaa vastaan kiinteistömarkkinoiden ongelmat
Laskevat kiinteistöhinnat, kaupankäynnin vaimeus ja markkinoiden epävarmuus kohottavat finanssisektorin luotto-, sijoitus- ja likviditeettiriskejä.
”Finanssisektorilla on huomattavia altistumia asunto- ja kiinteistömarkkinoille. Lisäksi kotitalouksien ja yritysten velanmaksukyky on heikentynyt ja varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on havaittavissa. Riutuva talouskehitys ja epävarmuus tulevasta pitävät riskit jatkossakin koholla”, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Finanssisektorin vahva vakavaraisuus tuo suojaa heikkenevän toimintaympäristön tuomilta riskeiltä.
Kurenmaan mukaan parhaiten finanssisektorin häiriönsietokykyä ylläpitävät vahva vakavaraisuus, huolellinen riskienhallinta sekä rahoitusmarkkinoiden vakautta tukevat sääntely- ja viranomaisvaatimukset ja niiden noudattaminen.
Finanssivalvonta kiinnittää kiinteistöriskeihin erityistä huomiota valvonnassaan tänä vuonna. Luottoriskien, mukaan lukien kiinteistösektorin, valvonta on yksi pankkivalvonnan painopistealueista, ja vakuutus- ja eläkesektorin valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistösijoitusten arvostukseen ja arvostuskäytäntöihin.
Luottoriskit kasvussa
Rahastojen likviditeetinhallinta ja arvonmääritys ovat puolestaan olleet rahastovalvonnan painopistealueita jo muutaman vuoden ajan.
Finanssivalvonta teki aiemmin tänä vuonna teema-arvion avointen kiinteistörahastojen maksuvalmiuden stressitestauksesta. Puutteiden määrä ja laatu vaihtelivat yhtiöittäin.
Osa yhtiöistä ei riittävästi huomioinut stressitestiskenaarioissa esimerkiksi rahaston varojen likvidointiaikaa normaalissa ja poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, kiinteistöihin liittyviä markkinariskejä, rahaston sijoittajaprofiilia, lainojen korkoherkkyyden vaikutusta maksuvalmiuteen tulevia investointeja sekä varojen ja velkojen yhdistämistä stressitesteissä.
Kiinteistömarkkinoiden kohonneet riskit ovat näkyneet luottoriskien kasvuna etenkin kiinteistö- ja rakennussektorille myönnetyissä luotoissa.
Suomen pankkisektori on hyvin kytkeytynyt kiinteistömarkkinoiden kehitykseen, sillä asuin- ja liikekiinteistövakuudelliset luotot kattavat lähes 60 prosenttia pankkien kotitalous- ja yritysluottokannasta. Suomalaispankkien likviditeettitilanne on kuitenkin pysynyt vakaana.
