Miksi osakemarkkinoiden riskipreemio on kaventunut?

Osakemarkkinoiden kurssinousu taittui elokuun alussa. Syynä siihen on ollut ainakin osittain markkinakorkojen nousu, joka alkoi jo aiemmin toukokuussa. Lisäksi tekoälybuumi on hieman hiipunut alkuvuoden jälkeen.

Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan tuotto on noin 4,4 prosenttia. Vielä huhtikuussa tuotto oli noin 1,1 prosenttiyksikköä matalampi. Muutos on vaikuttanut osakemarkkinoiden hinnoitteluun.

10 vuoden valtionlainan 4,4 prosentin tuotosta reaalikoron (= 10 vuoden inflaatiosuojatun valtionlainan tuotto) osuus on noin 2,1 prosenttiyksikköä. Loppuosa koostuu markkinoiden hinnoittelemasta 10 vuoden inflaatio-odotuksesta, joka on 2,3 prosenttia vuodessa.

Korkotaso on noussut viime kuukausien aikana erityisesti reaalikoron kohoamisen vuoksi. 10 vuoden inflaatiosuojatun valtionlainan tuotto oli vielä huhtikuun alussa noin prosentin verran. Inflaatio-odotukset ovat niin ikään kohonneet kesän aikana, joskin vain noin 0,2 prosenttiyksikköä kesän pohjista.

Reaalikoron vahva nousu on johtunut siitä, että markkinoilla odotetaan Fedin pitävän ohjauskoron korkealla aiempaa arviota kauemmin. Muutos johtuu kevään ja kesän aikana julkaistuista odotettua paremmista makrotalouden tilastoista. Inflaatioriski on kasvanut kesän aikana, kun erityisesti energian hinta on kallistunut heinäkuusta alkaen. 

Miksi osakemarkkinoiden riskipreemio on kaventunut Yhdysvalloissa?

Osakemarkkinoiden riskipreemiolla tarkoitetaan osakemarkkinoiden tuoton tai tuotto-odotuksen ja riskittömän koron välistä erotusta. Se on siis käytännössä sijoittajan palkkio osakemarkkinariskin ottamisesta.

Osakemarkkinoiden odotettu tuotto voidaan jakaa erikseen riskittömään korkoon ja osakemarkkinoiden riskipreemioon. Odotettu tuotto on niiden summa.

Tutkimusten mukaan osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto on ollut Yhdysvalloissa suhteellisen vakaa eri riskittömän koron tasoilla. Toisin sanoen matalan korkotason aikana riskipreemio on ollut suurempi ja korkean korkotason aikana osakemarkkinan tuotto on koostunut enimmäkseen riskittömästä korosta.

Yhdysvaltain osakemarkkinan riskipreemio on ollut noin 7,5 prosenttia alkaen vuodesta 2000, jos riskittömän koron mittarina käytetään kuukauden pituista Yhdysvaltain valtionlainaa. Tuotto on laskettu annualisoitujen kuukausituottojen perusteella. Viimeisen 12 kuukauden aikana heinäkuun loppuun mennessä riskipreemio oli peräti 9,09 prosenttia. 

Sijoitusalalla on kuitenkin yleisempää, että toteutuneen tuoton sijasta riskipreemio arvioidaan osakemarkkinan tuotto-odotuksen perusteella. Yksi suosituimmista tavoista on vähentää analyytikoiden 12 kuukauden tuloskonsensusennusteen perusteella laskettu tulostuotto (P/E-luvun käänteisluku) 10 vuoden valtionlainan nimellisestä tuotosta tai reaalituotosta. 

S&P 500 -indeksin tulostuotto on 5,5 prosenttia ja 10 vuoden valtionlainan tuotto on 4,4 prosenttia. Riskipreemio on siis sen perusteella 1,1 prosenttia. Vaihtoehtoisesti riskipreemio on 3,4 prosenttia, jos se lasketaan vähentämällä reaalikorko eli 10 vuoden inflaatiosuojatun valtionlainan tuotto. 

Kummankin vaihtoehdon perusteella riskipreemio on kaventunut viime kuukausina, koska reaalikorko on noussut, mutta tulostuotto ei ole muuttunut samassa suhteessa. Riskipreemio on nyt matalin vuoden 2007 jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa, että valtionlaina on aiempaa houkuttelevampi sijoitusvaihtoehto suhteessa osakemarkkinoiden tuotto-odotukseen.

Osakemarkkina hinnoittelee talouden noususuhdanteen jatkumista, koska taantumaan mentäessä riskipreemio tyypillisesti kasvaa. Hinnoittelu saattaa osoittautua kuitenkin liian optimistiseksi, koska korkean inflaation ja kallistuneiden rahoituskustannusten negatiiviset vaikutukset heijastuvat yleensä vasta merkittävällä viiveellä reaalitalouteen. Yhdysvaltain elvyttävä finanssipolitiikka sekä pandemian aikana kertyneet ylimääräiset kotitalouksien varat ovat tähän mennessä tukeneet talouskehitystä.

Suomen osakemarkkinan riskipreemio on leveämpi

Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen tulostuotto on S&P 500 -indeksiä korkeampi. OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden P/E-luku on siis matalampi kuin S&P 500 -indeksin. 

Indeksin tulostuotto on 7,4 prosenttia. Suomen 10 vuoden valtionlainan tuotto on 3,3 prosenttia. Siitä reaalituoton osuus on noin 1,3 prosenttiyksikköä, jos 10 vuoden inflaatio-odotuksen arvio on lähellä Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitetta eli kahta prosenttia. 

Suomen osakemarkkinoiden riskipreemio on 4,1 prosenttia tai vaihtoehtoisesti reaalikoron perusteella 6,1 prosenttia. Riskipreemio on kaventunut viime kuukausina kuten Yhdysvalloissa, mutta on edelleen houkuttelevammalla tasolla korkeamman tulostuoton ja matalamman korkotason ansiosta. 

Taantumariski on todennäköisesti euroalueella korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Se selittää suurempaa preemiota, mutta tarkoittaa samalla korkeampaa tuotto-odotusta historian perusteella. 

Toisaalta suomalaisyhtiöiden tuloskasvu ja kannattavuuden kehitys ovat olleet amerikkalaisyhtiöitä heikompia viime vuosina. Se heijastuu sijoittajien odotuksiin ja sen vuoksi tulostuotto on korkeampi Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Riskitön korko on ollut euroaikana tyypillisesti korkeampi Yhdysvalloissa. Kyseisten tekijöiden vuoksi riskipreemio on Yhdysvalloissa keskimäärin pienempi kuin Suomessa, vaikka taloussuhdanteessa ei olisi merkittävää eroa.