Osakeanalyysit

Osaketuotto jää heikoksi Nokian, Outokummun ja YIT:n yritysostoista 

Satasen Nokia-sijoituksesta jää 63 euroa. Kolmen kotimaisen pörssiyhtiön miljardiluokan yrityskaupat ovat ”kuollutta rahaa”.

Kuva: Hannu Angervuo.

Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo käyttää ilmaisua ”sijoittajien kuollut raha” suurista yritysostoista, joita ovat operoineet etenkin suuret pörssiyhtiöt Nokia, Outokumpu ja rakennuskonserni YIT

”Kolmen yhtiön osinkotuotto on jäänyt heikoksi vuoden 2013 jälkeen verrattuna Helsingin pörssin hajautetun osakesalkun tuottoindeksiin”, Angervuo tiivistää miljardiluokan yritysostojen sekä osin yritysmyyntien antia sijoittajille. 

Angervuon ”kuollut raha” kuvaa siten sijoittajien osaketuottoa yhtiöistä, jotka ovat korostaneet omistaja-arvoa synergiaetujen ohella suurten yritysostojen tai myyntien jälkeen. 

Nokian, Outokummun ja YIT:n osakkeiden omistaja-arvon kehityskulkua voi verrata yhtiöiden lähes kymmenen vuoden ajanjaksolta markkina- eli pörssiarvoihin yritysjärjestelyjen jälkeen.

Outokumpu ehti jättää viideltä vuodelta sijoittajat ilman osinkoa ja Nokia kahdelta vuodelta. YIT on pitänyt kiinni osinkojen maksusta. 

Satasen sijoituksen tuotto verrokkina 

Nokian, Outokummun ja YIT:n omistaja-arvoa voi aluksi rinnastaa Helsingin pörssin hajautetun osakesalkun hinta-indeksiin (OMXHCAP) vuoden 2013 lopulta.

Kun sijoitti sata euroa Helsingin pörssin hajautettuun osakesalkkuun vajaa kymmenen vuotta sitten, on sijoituksen arvo noussut noin 150,88 euroon kuluvan vuoden 15. syyskuuta mennessä. 

”Tuottoa on kertynyt matkan varrella 50,9 prosenttia ilman osinkoja”, Angervuo lisää.

Taulukko: Hannu Angervuo.

”Jos irronneet osingot olisi huomioitu tuottolaskelmassa ilman osinkoveroa ja osingot sijoitettu uudelleen, olisi nousua kertynyt samalta ajanjaksolta 127,8 prosenttia”, hän jatkaa.

Angervuo laskee sitten, että jos piensijoittaja osti Nokian osakkeita noin sadalla eurolla vuoden 2013 lopussa, niin satasesta jää jäljelle 63,20 euroa vuoden 2023 syyskuun 15. päivänä.  

”Laskua on kertynyt Nokia-sijoitukselle yhteensä noin 36,8 prosentin verran eli runsaan kolmanneksen. Sijoittaja voi kysyä, että ovatko lupaukset pitäneet kutinsa osakkeen arvonnoususta yritysostojen jälkeen.”

Nokia osti fuusion kautta ranskalaisamerikkalaisen verkkoyhtiön Alcatel-Lucentin 15,6 miljardin euron kauppahinnalla, joka on Suomen taloushistorian yrityskauppaa vuonna 2015.

Yhtiö käytti kauppahintana omia osakkeitaan. 

Konsernin toimitusjohtaja Rajeev Suri korosti silloin nopeaa ja pitkää loikkaa verkoissa sekä samaan hengenvetoon omistaja-arvoa. 

Alctec-Lucentin kaupan julkistamispäivän päätöskurssi Nokian osakkeella oli Helsingin pörssissä 7,38 euroa.

Yhtiön osakekurssi oli 3,70 euroa 15. syyskuuta kuluvana vuonna eli omistaja-arvon nousu ei vielä käynyt toteen.

Nokialta tuli suuria lupauksia

Nokian kassaan ehti tulvia pääomia miljarditolkulla. Yhtiö myi ennen Alcatel-Lucentin ostoa eli vuonna 2013 noin 5,4 miljardin euron käteiskaupalla matkapuhelimensa eli Devices and Services-liiketoimintansa amerikkalaiselle Microsoftille

”Arvioituamme useita eri vaihtoehtoja arvon maksimoimiseksi osakkeenomistajillemme, uskomme, että järjestely on paras tie, valisti Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sijoittajia 3. syyskuuta vuonna 2013.

Angervuon selvityksestä käy ilmi, että Nokian osakekurssi oli 5,82 euroa vuoden 2013 lopussa ja markkina- eli pörssiarvo teki noin 21,6 miljardia euroa. 

Yhtiön osakekurssi oli 15. syyskuuta kuluvaa vuotta 3,71 euroa ja markkina-arvo noin 20,71 miljardia euroa. 

Angervuon mukaan luvut kertovat karusti, että Nokian markkina-arvosta on kadonnut noin miljardi euroa matkapuhelinten myynnin jälkeen lähes kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.

Nokian piensijoittajalle on osakekurssi laskenut noin kolmanneksen, mutta yhtiön markkina-arvo vain muutaman prosentin.

”Ero johtuu siitä, että Nokian osakemäärä lähes tuplaantui Alcatel-Lucentin fuusiosta. mikä liudensi piensijoittajan Nokia-salkun arvoa.” 

Outokumpu jää hieman plussalle 

Piensijoittajat osallistuivat Outokummun miljardiluokan anteihin aikana, jolloin teräsyhtiö velkaantui liikaa saksalaisen Thyssen Krupp Stainlessin terästuotannon ostossa vuonna 2012. 

Outokummun hallituksen silloinen puheenjohtaja Ole Johansson korosti 1. helmikuuta 2012 osakkeenomistajan arvoa sekä synergiaetuja Saksan teräsfuusiossa sekä samalla Yhdysvaltain Calvertin sulaton ostossa. 

Kauppahinnaksi tuli lopulta varsin kohtuullinen noin 1,4 miljardia euroa liiketoimintojen myynnin eli divestointien jälkeen.

Johanssonin lupauksille omistaja-arvosta on vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta. Outokumpu on siten vaatinut teräshermoja pitkäaikasilta sijoittajiltaan. 

Angervuo laskee, että sadan euron sijoitus Outokummun osakkeeseen vuoden 2013 lopussa on vahvistanut noin 15 prosentin omistaja-arvoa vuoden 2023 syyskuun 15. päivään mennessä eli kymmenen vuoden sijoitusjaksolla.

Teräsyhtiön osaketuotto jää kuitenkin noin kolmannekseen Helsingin pörssin hajautetusta salkusta. Teräsbuumi on pari tilikauden aikana palkinnut yhtiötä ja osakkaita. 

Outokummun hallituksen aiempi puheenjohtaja Jorma Ollilan palkkasi hollantilaisen Roeland Baanin nostamaan teräsyhtiötä, jonka osaketuotto meni kuitenkin 1,7 prosenttia miinukselle Baanin neljän vuoden aikana. 

Sijoittajat seuraavat nyt Outokummun mahdollisia operaatioita Calvertin tehtaassa, jossa yhtiö saattaa joutua investoimaan kuumavalssaukseen.

Yhtiö joutuu nyt jakamaan Calvertion kuumavalssauksen kapasiteettia linjan omistajan eli hiiliteräsjätti Mittalin kanssa. 

Saksan fuusion takaiskuna voi pitää myyntioperaatiota, jossa teräksen teknologiayhtiö VDM meni ja päätyi lopulta, espanjalaiselle Outokummun kovimmalle kilpailijalle Acerinoxille. Espanjan teräsjätti kisaa Outokummun kanssa myös Amerikoissa.

YIT:ssä jää satasesta 22 euroa 

Rakentamisesta ehti tulla sijoittajien pelikenttää, ja nyttemmin heikoilla tuotoilla.

Sijoittajat Alexander ja Albert Ehrnrooth (Tercero), ex-Lemminkäisen Pentit ja Koneesta tunnetun Antti Herlinin sijoitusyhtiöt sekä Maarit Toivasen Conficap lukeutuvat YIT:n suurimpiin vallankäyttäjiin eli ankkuriomistajiin. 

”Vuoden 2013 lopun sadan euron sijoituksesta jää YIT:ssä käteen 21,94 euroa kuluvan vuoden syyskuun alkuun mennessä, eli laskua on kertynyt 78 prosentin verran”, Angervuo toteaa. 

Osa pörssianalyytikoista kyseenalaisti aikanaan YIT:n ja Lemminkäisen viiden vuoden takaisen fuusion. Angervuo laskee noin 555 miljoonaa euroa Lemminkäisen myyntihinnaksi YIT:lle.  

Sijoittajien varallisuuden katoa voi Lemminkäisen kauppahinnan kautta rinnastaa YIT:n markkina- eli pörssiarvoon, joka oli kuluvalla viikolla vain noin 450 miljoonaa euroa eli alle Lemminkäisen laskennallisen kauppahinnan.

Jyrkkää pudotusta kuvastaa, että YIT:n markkina-arvo oli 1,27 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. YIT:n ex-hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria korosti sijoittajille YIT-Lemminkäistä uudeksi pelirakentajaksi ja uudistajaksi.

YIT:n yksi suuri omistaja eli Nordea Pankki on yllättäen kääntynyt myyntilaidalle rakennuskonsernin osakkeissa. YIT aikoo ennusteensa mukaan saavuttaa positiivisen oikaistun liikevoiton eli vähintään 50 miljoonaa euroa.

1 kommentti
  • Kalle Paloheimo / kp-brokers sanoo:

    Osingon määrä on paljon kiinni rahanmäärästä markkinoilla, elvytyksen aikaan vuosina 2008-2020 eurojen määrä markkinoilla kasvoi kokoajan ja pörssissä maksettiin osinkoja, toisaalta liika raha markkinoilla tekee taloudesta tehottoman ja usein resurssit sitoutuvat epäoleelliseen ja tarpeellisen työn resurssit eivät ole riittäviä (esim. sairaanhoitaja tilanne menneinä vuosina). Yritysten tärkein tehtävä on kuitenkin tuottaa kohtuullisesti tarvittavia tuotteita ei rahaa. Kypsillä ja kylläisillä markkinoilla jossa arjen perustarpeet voi tyydyttää monella eri tavalla on huomattavasti vähemmän työtä kuin jälleenrakentamisen ja sotakorvausten maksamisen aikaan. Nykyisin riittäisi rauhan, hygienian, asunnon, vaatteiden, kaluston kunnossa pitäminen ja joka päiväisen ruuan tekeminen, siihen kai aina on pyritty. Yritysten tulisi tuottaa tuotteet markkinoilla koeteltuna kustannukset kattaen, sivukulut maksaen mutta minusta rahaa ei tarvitse tuottaa varsinkaan jälkimarkkinoille. Kohtuullisen toimeentulon pitäisi olla tarpeeksi, kaikkien ei tarvitse pyrkiä maailman rikkaimmaksi ja vauraimmaksi.

  • Ylös
    >