Osinkoverotukseen tarvitaan ripeä täsmäkorjaus, esittää Keskuskauppakamarin veroasiantuntija.
Suomen verolainsäädäntö mahdollistaa osinkoverotuksen merkittävän keventämisen holdingyhtiöitä hyödyntävän yritysjärjestelyn avulla.
Finnwatchin selvitys paljasti osinkoverotuksen merkittävään kevenemiseen johtavat yritysjärjestelyt tunnettujen somevaikuttajien yhtiöissä.
Somevaikuttajat Sara ja Mikko Parikka, Auri Kananen ja Natalia Salmela ovat viime vuosina toteuttaneet holdingyhtiöjärjestelyitä, joilla on mahdollistettu entistä suurempi määrä kevyesti verotettuja osinkotuloja.
Finnwatchin läpikäymissä tapausesimerkeissä osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus on saatu paisutettua kirjanpidollisilla keinoilla moninkertaiseksi, kun varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistus on siirretty tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja osingot maksetaan sen kautta.
Holdingyhtiöjärjestelyn avulla hyvää tulosta tekevä yrittäjä voi saavuttaa merkittävästi alemman verotuksen tason ilman, että operatiiviseen yhtiöön on tosiasiallisesti kerrytetty nettovarallisuutta.
Pieni lakimuutos riittää
Osinkoverotuksen muutoksille on siis tarvetta, myöntää Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Viitalan mukaan holdingyhtiöihin liittyvä osinkoverosuunnittelu olisi mahdollista tilkitä pienellä lakimuutoksella.
“Perusteita osinkoverotuksen laajemmalle uudistamiselle tulevaisuudessa on olemassa. Muutokset tulee toteuttaa kuitenkin huolellisen valmistelun pohjalta, sillä Suomen tulee säilyä jatkossakin kilpailukykyisenä ja kasvua tukevana toimintaympäristönä omistajayrittäjille”, Viitala sanoo.
Julkisen keskustelun kohteena olevissa tilanteissa kyse on ollut tavanomaisesta yritysjärjestelyn yhteydessä tapahtuvasta yrityksen arvonmäärityksestä, jolla voi kuitenkin olla vaikutusta myös osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuuteen.
”Hännän ei tule heiluttaa koiraa. Esillä olleissa tilanteissa osinkoverotuksen pohjana oleva nettovarallisuus on voinut kasvaa merkittävästi osakevaihtoon sovellettavien arvostusperiaatteiden mukaisesti. Kyse on siis ensisijaisesti osakevaihtoon liittyvästä verotusperiaatteesta, jonka muuttaminen tai täsmentäminen on tarvittaessa mahdollista”, sanoo Viitala.
Nettovarallisuuden ei tulisi vaikuttaa osinkoverotukseen
Viitala huomauttaa, että pidemmällä aikavälillä on perusteltua pohtia, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää nykyistä nettovarallisuuteen perustuvaa osinkoverojärjestelmää.
“Someyrittäjiä koskeva keskustelu on jälleen yksi osoitus siitä, että osinkoverojärjestelmä kohtelee yrityksiä eri tavoin esimerkiksi liiketoiminnan luonteesta riippuen”, Viitala sanoo.
Hallitusohjelman mukaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus säilyy muuttumattomana. Perusteita osinkoverojärjestelmän laajemmalle uudistamiselle tulevaisuudessa on kuitenkin olemassa.
”Uuden mallin tulisi kohdella eri toimialojen yrityksiä yhdenvertaisesti eikä yrityksen nettovarallisuuden koostumuksella tulisi olla vaikutusta osinkoverotukseen. Myös listaamattomien ja listattujen yritysten osinkoverotuksen eroja voitaisiin kaventaa nykyisestä esimerkiksi luopumalla ansiotulo-osingoista. Olennaista on lopulta osinkoverotuksen taso, jossa tulee edelleen huomioida myös yrityksen voitoistaan maksamat verot. Suomen tulee säilyä jatkossakin kilpailukykyisenä ja kasvua tukevana toimintaympäristönä omistajayrittäjille”, katsoo Viitala.
Viitalan mukaan muutokset tulisi toteuttaa huolellisen valmistelun pohjalta.
“Valmistelussa tulisi olla pöydällä myös yhteisöverokannan kilpailukykyinen taso tulevaisuudessa ja ansiotuloverotuksen kireän progression lieventäminen erityisesti ylimmissä tuloluokissa”, Viitala sanoo.
