Budjettiriihen veroratkaisuun liittyy Veronmaksajain keskusliiton mielestä ”tarpeeton imurointi”.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt käynnistää rakenteellisia uudistuksia, joista hallitus odottaa myönteisiä työllisyys ja talouskasvuvaikutuksia julkiseen talouteen lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.
Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.
”Suomen tilanne on vakava. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattu keinot, joilla julkisen talouden suunta on mahdollista kääntää, ja nyt me lähdemme sitä käännöstä tekemään. Joudumme tekemään vaikeita säästöjä. Samaan aikaan pystymme kuitenkin tekemään panostuksia tulevaisuuteen: esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä puhtaaseen energiaan”, Orpo sanoo.
Hallitus aikoo kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn verotusta.
Kevennys tehdään kaikkiin tuloluokkiin. Työttömyysvakuutusmaksun alentaminen tehdään Työllisyysrahaston esityksen mukaisesti.
Palkansaajien verotus kevenee hallituksen mukaan ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus. Hallitus huomioi veroratkaisuissaan myös sen, että Suomi tarvitsee lisää korkean osaamisen työpaikkoja ja osaajia.
Hallitus vie verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Suomalaisten ostovoimaa tuetaan myös laskemalla polttoaineveroa
Kokonaisuus kelpaa verojärjestölle
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen ratkaisuja yleisesti melko hyvinä. Velkaantumista hillitään menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetä.
”Tätä hyvää linjaa pidättäytyä verotuksen yleisestä kiristämisestä on syytä johdonmukaisesti jatkaa myös vaalikauden loppuvuosina”, Lehtinen toteaa.
Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa.
Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14 000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla.
Veronmaksajien mukaan palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen varassa.
Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin.
”Työttömyysvakuutusmaksujen tuntuvat alennukset tulevat nyt todella hyvään aikaan ja tarpeeseen, kun talous huojuu taantuman partaalla ja palkansaajien ostovoima on alentunut”, Lehtinen toteaa.
Lehtisen mukaan valtion budjettiin maksualennus tuottaa toisaalta mukavasti lisätuottoja, sillä valtion ja kuntien verotus kiristyy automaattisesti verovähennysten pienenemisen takia.
”Tilanne on aito win-win, sillä palkansaajien ostovoimaa parantava maksuale turvottaa samalla valtion ja kuntien verotuottoja sadoilla miljoonilla euroilla.”
Veroratkaisun ”kauneusvirhe”
Hallitus päätti lisäksi imuroida osan työttömyysvakuutusmaksun alennuksen vaikutuksesta valtion budjettiin tinkimällä 145 miljoonaa euroa ansiotulojen verotuksen normaalista indeksitarkistuksesta ensi vuonna. Lehtinen pitää tällaista imurointia perusteettomana ja lisäksi valittua tapaa kummallisena.
Indeksitarkistukset veroperusteisiin tehtiin asianmukaisesti muun muassa viime vaalikaudella, mutta nyt tästä jo pitkään noudatetusta kantavasta periaatteesta tingitään heti vaalikauden alussa.
”Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksella estetään verotuksen kiristyminen normaalin ansio- ja hintakehityksen mukana. Se ei ole mikään kevennys, josta olisi varaa tinkiä.”
Lehtisen mukaan tämä on vähintäänkin kauneusvirhe budjettiriihen veroratkaisuissa, joka jää toivottavasti ainutkertaiseksi.
Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vaivainen 100 miljoonan euron siivu. Tämänkin vaikutus käytännössä nollautuu, kun indeksitarkistuksista tinkiminen kiristää verotusta jopa enemmän.
Onko kiinteistöveron kiristys tarpeeton?
Muilta osin Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja melko yllätyksettöminä. Kulutusveroissa ei tapahdu ensi vuonna suuria muutoksia. Bensaverotus kevenee hieman. Hallitusohjelmassa linjattua arvonlisäverotuksen kiristystä ei toteuteta vielä ensi vuonna.
Kiinteistöverotuksessa toteutetaan hallitusohjelmassa linjattu tonttien kiinteistöveron pakkokiristys. Tonttien kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia. Alaraja on jatkossa pakko korottaa vähintään 1,30 prosenttiin. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia. Tonttien veroprosenttia on korotettava kaikkiaan 245 kunnassa.
Lehtisen mielestä kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat.
”Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan”, toteaa Lehtinen.
