Asunnot ja kiinteistöt

Rakennusteollisuus RT: Rakennusalaa uhkaa pitkä ja syvä suhdannekriisi – vaatii hallitukselta toimia

Rakennusteollisuus RT ehdottaa hallitukselle sekä nopeita että pitkävaikutteisia toimenpiteitä rakennusalan vaikeuksien selättämiseksi.

rakentaminen rakennus asuntotuotanto

Rakennussektori on ajautunut Suomessa nopeasti vaikeuksiin.

Asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni huhti-kesäkuun aikana 58 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennuslupia myönnettiin 5 378 asunnolle, 62 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan koko uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia huhti-kesäkuussa 35 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Rakennusalan työnantajajärjestö Rakennusteollisuus RT kertoo tiedotteessaan, että rakennusala on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Tänä vuonna pudotaan alle finanssikriisin aikaisen tason, ja rakentamisen lasku kiihtyy kaksinumeroiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.

Kohonneet rakentamiskustannukset, kiihtyvä inflaatio, korkeat korot ja kuluttajien heikko luottamus talouteen ovat vetäneet voimakkaasti alas etenkin asuntorakentamista.

”Jos rakentaminen jää liian pitkäksi aikaa liian syvälle, vaikutukset ovat vakavia koko talouteen, työllisyyteen ja asuntomarkkinoihin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell varoittaa.

Rakennusteollisuus esittää veropoliittisia toimia rakentamisen tukemiseksi

Randellin mukaan rakentamisessa kasvua voidaan odottaa aikaisintaan vuonna 2025.

”Hallitus voi budjettiriihessä päättää toimista, jotka katkaisisivat rakentamisen negatiivisen kierteen ja vahvistaisivat taloutta”, hän vaatii.

Rakennusteollisuus RT ehdottaa hallitukselle sekä nopeavaikutteisia keinoja kysynnän ja luottamuksen lisäämiseksi että pitkävaikutteisia toimenpiteitä tarjonnan kasvun varmistamiseksi. Tavoitteena on tervehdyttää asuntomarkkinoita sekä paikata suhdannekuoppaa valtion tukemalla asuntotuotannolla, korjausrakentamisen edistämisellä ja infrarakentamisen vauhdittamisella.

RT esittää veropoliittisia toimia, joilla on mahdollista välittömästi vahvistaa luottamusta ja vauhdittaa asuntokauppaa. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttaminen ja asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen madaltaisivat kynnystä asunnon ostoon.

Kuva: Rakennusteollisuus RT.

”Kun vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei lähde käyntiin, korostuu valtion tukeman asuntotuotannon merkitys asuntotarjonnan ja työllisyyden ylläpidossa. Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että Ara-tuotantoa käytetään vastasyklisesti. Jos nyt ei ole sen aika, niin milloin sitten”, Randell kysyy.

Suunnitellut leikkaukset valtion tukemaan tuotantoon tulisi perua tässä suhdannetilanteessa. Lyhyt korkotukimalli tulee muuttaa vastaamaan aiemmin finanssikriisin aikaan käytössä ollutta ja tehokkaaksi osoittautunutta välimallia.

Lisäksi valtion tukeman asuntotuotannon käynnistymistä tulisi nyt edistää nopeuttamalla hakemusten käsittelyä ja joustavoittamalla rakentamisehtoja, kuten hyväksymällä erilaiset urakkamuodot ja kohonneet kustannukset.

”Asuntorakentaminen on saatava käyntiin tavalla tai toisella. Sen romahdus synnyttää myöhemmin asuntopulaa, eikä sen vaikutusta työllisyyteen ja talouteen voi korvata kokonaan muilla rakentamisen osa-alueilla. Korjausrakentamisen lasku tämän vuoden aikana on puolestaan jäänyt vähemmälle huomiolle, ja kehitys on käännettävä ripeästi takaisin kasvu-uralle määräaikaisilla korjausavustuksilla”, Randell toteaa.

Infrahankepaketti käyntiin nopeasti

Hallitusohjelmaan sisältyy mittava infrahankkeiden investointipaketti, jonka toteutus kannattaa Randellin mukaan käynnistää etupainotteisesti.

”Parlamentaarisesti valmistellusta Liikenne 12 -investointiohjelmasta löytyy lukuisia yhteiskuntataloudellisesti kannattavia ja suunnitteluvalmiudeltaan kypsiä infrahankkeita. Jos näistä päätetään budjettiriihessä, alkaa rakentaminen nopeimmillaan jo vuodenvaihteen tienoilla.”

Randellin mukaan päätökset lisäsuunnittelua edellyttävistä hankkeista voidaan tarvittaessa tehdä ehdollisina siten, että hankkeiden suunnittelu voi jatkua samaan aikaan, kun rahoitusta vielä järjestellään.

”Päätettäisiin siis panna kuokka maahan hankkeissa sitä mukaa, kun hankkeiden aloittamiseksi tarvittava rahoitus on kassassa.”

Vastaavasti hallitusohjelman toimenpiteet väylien korjausvelan purkamiseksi olisi myös hyvä käynnistää välittömästi. Esimerkiksi maantiesiltojen ja ratapihojen korjaaminen toisi nopeasti töitä myös osalle asuntotuotannosta vapautuvista rakentajista.

Ensi vuonna korjausrahoitusta on tärkeä kohdistaa erityisesti maanteiden päällystämiseen. Tänä vuonna tullaan päällystämään historiallisen vähän, mikä tulee näkymään teiden kunnossa.

”Rakentamisen nopeasti heikentyneen suhdanteen takia rakennusalan työllisyyteen on tulossa arviolta 20 000–30 000 työllisen suuruinen lovi. Koko rakentamisen välitön arvoketju huomioiden määrä voi olla jopa kaksinkertainen. Jotta pahimmilta vältytään, on hallituksen tehtävä budjettiriihessä vaikuttavia päätöksiä alan tilanteen parantamiseksi ja työttömyysaallon estämiseksi”, Randell päättää.

Kommentoi
Ylös
>