Suomen verolainsäädäntö mahdollistaa osinkoverotuksen merkittävän keventämisen holdingyhtiöitä hyödyntävän yritysjärjestelyn avulla.
Finnwatchin uusi selvitys paljastaa osinkoverotuksen merkittävään kevenemiseen johtavat yritysjärjestelyt tunnettujen somevaikuttajien yhtiöissä. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.
Finnwatch tutki Sara ja Mikko Parikan, Auri Kanasen ja Natalia Salmelan omistamissa yhtiöissä toteutettuja yritysjärjestelyjä ja niiden verovaikutuksia. Nämä julkisuudesta tunnetut somevaikuttajat ovat viime vuosina toteuttaneet holdingyhtiöjärjestelyitä, joilla on mahdollistettu entistä suurempi määrä kevyesti verotettuja osinkotuloja.
Holdingyhtiön eli hallintayhtiön tarkoituksena on toisen yhtiön tai yhtiöiden omistaminen, hallitseminen ja valvominen. Holdingyhtiöllä on määräysvalta liiketoiminnasta osake-enemmistön omistuksen perusteella. Holdingyhtiö voi olla esimerkiksi jonkin konsernin emoyhtiö.
Finnwatch ei syytä somevaikuttajayhtiöitä tai niiden omistajia laittomuuksista.
Nettovarallisuuden kasvattaminen mahdollistaa alhaisemmat osingot
Nettovarallisuutta yritys voi kasvattaa jättämällä voittovaroja yhtiöön tai tekemällä siihen uusia pääomasijoituksia. Nettovarallisuuden kasvattaminen voi kuitenkin onnistua myös osakevaihdoksi kutsutulla yritysjärjestelyllä ilman, että yritykseen sijoitetaan tai jätetään varoja.
Finnwatchin havaitsemat osakevaihtojärjestelyt pohjaavat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja.
Listaamattoman yhtiön osinko on verohuojennettua, jos sen määrä on maksimissaan kahdeksan prosenttia osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta eikä ylitä 150 000 euroon ylärajaa. Tällöin osingosta 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia osingosta verotetaan normaalilla pääomatuloverokannalla, jolloin käytännössä maksettuun osinkoon kohdistuu vain 7,5–8,5 prosentin veroaste.
Laskennallisen kahdeksan prosentin tai 150 000 euron nettovarallisuusrajan ylittävä osinko on niin kutsuttua ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia verotetaan progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaisesti.
Verojärjestelmä luo siis kannusteen nostaa vain verohuojennettuja osinkoja.
Holdingyhtiön kautta nettovarallisuutta ylös
Finnwatchin läpikäymissä tapausesimerkeissä osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus on saatu paisutettua kirjanpidollisilla keinoilla moninkertaiseksi, kun varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistus on siirretty tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja osingot maksetaan sen kautta.
Holdingyhtiön korkea nettovarallisuus on seurausta siitä, että operatiivisen yhtiön osakkeiden siirto holdingyhtiön taseeseen katsotaan omistajan tekemäksi apporttisijoitukseksi. Apporttisijoitus tarkoittaa muuna kuin rahana maksettua osakkeiden merkintähintaa.
Omaa pääomaa kasvattava apporttisijoitus arvostetaan kirjanpidossa sen käypään arvoon. Jos esimerkiksi käypä arvo lasketaan korkeiden tulevien kassavirtojen perusteella, yhtiön osakkeet voidaan merkitä holdingyhtiön taseeseen kirjanpitoarvoa selvästi korkeammalla arvolla.
”Holdingyhtiöjärjestelyn avulla hyvää tulosta tekevä yrittäjä voi saavuttaa merkittävästi alemman verotuksen tason ilman, että operatiiviseen yhtiöön on tosiasiallisesti kerrytetty nettovarallisuutta”, Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen selventää.
Holdingyhtiöjärjestelyt saattavat olla lisääntymässä
Verohallinnon alainen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) on yrittänyt haastaa vastaavankaltaisia järjestelyjä oikeusteitse, mutta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuonna 2017 antaman ratkaisun mukaan niihin ei voida puuttua yritysjärjestelyjä koskevan veronkiertopykälän avulla. Finnwatch uskoo järjestelyjen lisääntyneen KHO:n ratkaisun myötä.
Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksen ongelmista on jo ennestään ollut asiantuntijoiden keskuudessa laaja yhteisymmärrys, Finnwatch väittää. Lukuisat tutkimukset ja asiantuntijaraportit ovat osoittaneet nettovarallisuuteen sidotun järjestelmän puutteet, ja järjestelmää pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisena ja kansantaloudelle haitallisena.
Finnwatch varoittaa, että vastaavat järjestelyt voivat olla merkittävästi lisääntymässä eri alojen yrityksissä, ja vaatii lainsäätäjältä toimia.
”Selvityksemme osoittaa, että ongelmat ovat lisääntymässä. Sen lisäksi, että nykyinen järjestelmä ohjaa haitallisesti muun muassa investointeja ja asettaa eri toimialat ja veronmaksajat eriarvoiseen asemaan, se myös kannustaa toteuttamaan vailla liiketaloudellisia perusteita olevia yritysjärjestelyjä”, sanoo Hietanen.
Nykyistä listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmää on poliitikkojen ja eturyhmien toimesta puolustettu sillä, että se lisää yritysten kriisinkestävyyttä kannustamalla omistajayrittäjiä kerryttämään yhtiöihin varallisuutta.
”Tutkimamme esimerkkitapaukset osoittavat, että osinkoverojärjestelmää puolustavilta argumenteilta on pudonnut pohja pois. Osakevaihtojärjestelyissä kevyemmän verotuksen perusteena oleva nettovarallisuus on luotu kirjanpidollisella kikkailulla, ja operatiivisia yhtiöitä on jopa pumpattu tyhjäksi nettovarallisuudesta. Tämä ei todellakaan kasvata yritysten puskureita”, toteaa Hietanen.
Hietasen mukaan ongelman korjaaminen on hallituksen vastuulla. Ratkaisuja tilanteeseen puuttumiseksi on syytä hänen mukaansa käsitellä syyskuun budjettiriihessä.
Somevaikuttajat puolustautuvat
Yksi Finnwatchin tutkimista somevaikuttajista, Sara Parikka, kertoo MTVUutisille yritysjärjestelyn ja sijoitustoiminnan mahdollistavan ”pitkäjänteisen toimimisen yrittäjänä ja itsemme työllistämisen yrittäjänä myös jatkossa”.
Parikan mukaan kyse ei ole mistään verosuunnittelukeinosta, vaan uutta liiketoimintaa edistävästä järjestelystä. Hänen mukaansa on sekä liiketoiminta- että riskienhallintamielessä perusteltua harjoittaa sijoitustoimintaa erillisessä yhtiössä, koska yhtiöihin esimerkiksi kohdistuvat erilaiset riskit.
Auli Kananen puolestaan kertoo STT:lle lähettämässään sähköpostissa perustaneensa holdingyhtiön suojaamaan operatiivisen yhtiönsä varoja Yhdysvaltojen oikeudenkäyntikuluilta, jos hän joutuisi maassa oikeuteen.
Somevaikuttaja ja asuntosijoittaja Natalia Salmela kritisoi Instagramissa Finwatchin selvitystä.
”Luulisi, että mieleni pahoitin, kun mediassa yritetään leipoa meikäläisestä jotain pahemman luokan verokeplottelijaa raflaavilla otsikoilla. Mutta olen lähinnä tottunut, että influensserin naaman minkä tahansa yhteiskunnallisen ilmiön kylkeen lätkäisemällä saa hyvän kohun ja klikkauksia”, hän kirjoittaa.
Salmelan mukaan rahan, verojen, yrittämisen ja talouden ei tarvitse olla etäisiä, ”hähmäisiä” asioita, vaan niistä suoraan ja rehellisesti puhumalla lisätään tietoa ja rahataitoa.
”Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä ja matka tästä siihen, että kahdeksan vuoden yrittämisen jälkeen onnistuu rakentamaan konsernin ja hyödyntämään strategiset keinot firman jatkuvuuden mahdollistamiseksi, on hyvin pitkä. Konsernia varten pitää olla firman kannattavuus ja kasvu hyvissä kantimissa vuosien ajan”, Salmela kirjoittaa.
Artikkelia täydennetty Natalia Salmelan kommenteilla 6.9.2023 klo 15.40.
