Keskuspankin korkopolitiikka puree nyt erityisesti Suomessa – ehkä liiankin hyvin.
Inflaatio pysyy sitkeästi Suomessa korkealla tasolla, vaikkakin se laski selvästi heinäkuusta. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 5,6 prosenttia, kun heinäkuussa inflaatio oli 6,5 prosenttia.
Inflaation hidastuminen heinäkuusta elokuulle johtui kuitenkin tilastointivirheen korjauksesta, johtuen enimmäkseen elokuussa tehdystä sähkön hintaindeksin korjauksesta.
Elokuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu. Hintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, bensiinin ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.
Asuinkustannukset nousivat 8,1 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, sillä ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 6,8 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Suomen vertailukelpoinen inflaatio on nyt alhaisempaa kuin euroalueella keskimäärin.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli elokuussa 5,3 prosenttia. Heinäkuussa se oli myös 5,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli elokuussa 3,1 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
Reaalikorko nollassa
”Tuoreimmat yhdenmukaistetut inflaatioluvut tarkoittavat keskimääräiselle suomalaiselle asuntovelalliselle pitkästä aikaa nollan prosentin reaalikorkoa, eli tilannetta, jossa lainasta maksettava kokonaiskorko on yhtä suuri kuluttajahintojen nousun kanssa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Keskisen mukaan reaalikorot ponnistavat Suomessa hintojen hiipuessa vihdoin plussalle kahden ja puolen vuoden pakkasjakson jälkeen.
”Muu Eurooppa tulee vasta perässä, mikä tarkoittaa takapakkia Suomen talouskehitykselle, mikäli keskuspankki päätyisi vielä nostamaan ohjauskorkojaan”, Keskinen varoittaa.
Pellervon taloustutkimuksen tuoreen ennusteen mukaan Suomen työllisyys on lähdössä laskuun, ja lomautuksia tullaan näkemään runsaasti. Varsinkin rakennusala on suurissa vaikeuksissa.
Suomen taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus.
Keskisen mukaan keskuspankin korkopolitiikka puree nyt erityisesti Suomessa, jossa euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio on euroalueen maista alhaisimpien joukossa.
”Noin prosenttiyksikön kuukausilasku heinäkuun luvuista olikin Suomessa koko euroalueen suurin. Korkosuojaukset huomioiva asuntolainakannan keskikorko on noussut viime vuoden yhden prosentin tasolta yli 3,5 prosenttiin, mikä heijastuu yhä kansalliseen inflaatiomittariimme”, Keskinen toteaa.
Euroalueen inflaatio kertoo rahapolitiikan suunnan
Keskisen mukaan muuttuvien korkojen oloissa katseet kannattaakin kääntää euroalueen yhdenmukaistettuun inflaatioon, joka kertoo hintatilanteesta todenmukaisemmi – kun euroalueen talous aivastaa, olemme itse jo flunssan kourissa.
Euroopan keskuspankin korkopolitiikka riippuu koko euroalueen inflaatiokehityksestä. Jos inflaatio – ja erityisesti pohjainflaatio – pysyy euroalueella korkealla, on keskuspankin vaikea suostua korkojen laskuun. Siinä ei auta se, että inflaatio Suomessa laskee.
”Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että säntillisesti lainaansa lyhentävä suomalainen asuntovelallinen hyötyy vaihtuvasta korostaan pitkässä juoksussa. Lyhennykset pienentävät jo itsessään tulevia korkomenoja ja korkojen lasku näkyy omassa kukkarossa aina korontarkistuspäivänä yhtä lailla kuin korkojen nousukin”, Keskinen toteaa.
Ekonomistin mukaan pidemmälle katsovat kuluttajat voivat jo nähdä orastavaa valoa tunnelin päässä: korkojen ennustetaan kääntyvän maltilliselle lasku-uralle ensi vuoden kuluessa, jonka seurauksena Suomen talouden odotetaan vastaavasti toipuvan aikanaan Keski-Eurooppaa terhakammin.
EKP:n neuvosto päätti torstaina markkinoiden odotusten mukaisesti korottaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Ohjauskorko nousi 4,5 prosenttiin, talletuskorko 4,0 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttiin.
Vaikka inflaatio hidastuu edelleen, odottaa keskuspankki sen yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana.
