Kuluva vuosi on ollut tähän mennessä vahva Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. S&P 500 -hintaindeksi on kallistunut 11,7 prosenttia vuoden alusta. Vahvan kehityksen taustalla on ollut inflaation hidastuminen sekä tekoälybuumi.
S&P 500:n 11:sta sektorista kolme erottuu edukseen kuluvana vuonna. Ne ovat kestokulutushyödykkeet, teknologia ja viestintä. Kestokulutushyödykesektori on kallistunut 25,5 prosenttia. Sektorin suurimmat yhtiöt ovat Amazon.com, Tesla ja Home Depot.
Teknologiasektori on noussut 32,6 prosenttia. Sen suurimmat yritykset ovat Apple, Microsoft ja Nvidia. Viestintäsektori on kallistunut sektoreista eniten, 37,6 prosenttia. Sektorin markkina-arvoltaan suurimmat yhtiöt ovat Alphabet, Meta ja Comcast.
Kuluvan vuoden kurssinousu on ollut markkina-arvoltaan suurimpien yhtiöiden harteilla. S&P 500:n markkina-arvoltaan suurimmat seitsemän yhtiötä ovat kallistuneet noin 50 prosenttia. Loput 493 vain noin neljä prosenttia. Tasapainotettu S&P 500 on plussalla vain 0,4 prosenttia vuoden alusta. Tasapainotetun indeksin jokaisen yhtiön osakkeen tuotto vaikuttaa saman verran indeksin kehitykseen.
Syyskuu on ollut viime vuosikymmenten aikana keskimäärin heikoin kuukausi Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Sitä se on ollut tähän mennessä myös tänä vuonna. S&P 500 laski syyskuun aikana 4,9 prosenttia.
Indeksin sektoreista eniten laskivat kiinteistöalan osakkeet, jotka halpenivat 7,2 prosenttia. Kurssilasku johtui pehmeistä kiinteistösektorin tilastojulkaisuista sekä markkinakorkojen noususta. Sektoreista ainoastaan energia kallistui syyskuussa. Se nousi 2,4 prosenttia. Öljyn hinnan kallistuminen tuki energiayhtiöiden markkina-arvojen kehitystä.
Korkotason nousu vaikuttaa pörssiyhtiöiden markkina-arvoon
Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan tuoton kohoaminen jatkui syyskuussa. Tuotto on jo noin 4,6 prosenttia, kun se syyskuun alussa oli 4,1 prosenttia. Tuottoprosentti on nyt korkein vuoden 2007 jälkeen.
Korkojen nousu vaikuttaa osakemarkkinoihin ainakin kolmella tavalla. Riskittömän koron nousu tarkoittaa korkeampaa diskonttokorkoa, joka vaikuttaa tulevien kassavirtojen nykyarvoon. Lisäksi korkotason noustessa yritykset joutuvat uudelleenrahoittamaan lainansa korkeammalla korolla. Suuremmat rahoituskustannukset pienentävät yhtiön tulosta ja vaikuttavat tuloskasvuodotuksiin sekä sen myötä arvostuskertoimiin.
Korkotason nousu myös tarkoittaa, että joukkolainat ovat aiempaa houkuttelevampi omaisuusluokka tulevien tuottojen näkökulmasta. Se vaikuttaa varojen allokointipäätöksiin.
Osakemarkkinoiden arvostuskertoimien tulisi laskea korkotason noustessa, jotta osakkeiden suhteellinen houkuttelevuus pysyisi samana suhteessa Yhdysvaltain valtionlainojen tuottotasoon. Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet eivät ole kuitenkaan supistuneet merkittävästi. Osakemarkkinoiden riskipreemio on kaventunut.
S&P 500 -indeksin tulostuotto analyytikoiden tulosennusteilla laskettuna on noin 5,6 prosenttia. Tulostuotto on indikoinut erinomaisesti Yhdysvaltain osakemarkkinan pitkän aikavälin reaalituottoa. Tulostuotto on edelleen merkittävästi korkeampi kuin Yhdysvaltain valtionlainojen reaalituotto. Se on 10 vuoden valtionlainalle noin 2,2 prosenttia.
Ero on kuitenkin kaventunut viime kuukausina. Se saa sijoittajat arvioimaan uudelleen osakeriskiä suhteessa riskittömään korkoon. Palkinto osakemarkkinan systemaattisen riskin ottamisesta on nyt tuotto-odotusten perusteella noin 3,4 prosenttiyksikköä suhteessa riskittömän kohteen tuottoon.
Pienten ja keskisuurten amerikkalaisyhtiöiden arvostuskertoimet ovat merkittävästi suuria yhtiöitä matalampia. Pienyhtiöindeksi S&P 600:n tulostuotto on 8,1 prosenttia. Keskisuurten yhtiöiden markkina-arvojen kehitystä kuvaava S&P 400 -indeksin tulostuotto on 7,6 prosenttia.
Arvostustasoero selittyy osittain pienten ja keskisuurten yhtiöiden heikommalla kannattavuudella. S&P 500 -indeksin ennustettu nettomarginaali seuraavan 12 kuukauden ajalle on 12,7 prosenttia. S&P 600 -indeksille se on 6,4 prosenttia ja S&P 400 -indeksille 8,0 prosenttia.
Pienten ja keskisuurten yhtiöiden liiketoimintaan vaikuttaa suuria yrityksiä enemmän Yhdysvaltain reaalitalous. Keväällä ja kesän alussa pienten yhtiöiden osakkeet kallistuivat, kun markkinoiden odotukset inflaation kesyttämisestä ilman taantumaa kasvoivat. Elokuun alkupuolen jälkeen pienet yhtiöt ovat olleet kuitenkin suurimpia häviäjiä, kun markkinakorkojen nousu on alkanut vaikuttamaan niihin negatiivisesti.
Lokakuu käynnistyy epävarmassa markkinatilanteessa
Yhdysvaltain liittovaltion hallintoa uhkaa sulku lokakuun alussa. Se koskisi toteutuessaan suurta osaa liittovaltiosta aina kansallispuistoista rahoitusalan sääntelytoimintaan. Uusimpien Reutersin tietojen mukaan lainsäätäjät palaavat lauantaina neuvottelupöytään. Osapuolilla ei kuitenkaan ole selvää suunnitelmaa erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Republikaanipuoleen erimielisyydet ovat ajaneet Yhdysvallat neljännen osittaisen hallinnon sulkemisen partaalle viimeisen 10 vuoden aikana. Puolue ei ole kyennyt hyväksymään lakiehdotusta, joka pitäisi hallinnon käynnissä lokakuun alun jälkeen. Edellisen kerran liittovaltion hallinnon alasajo oli 21.12.2018-25.1.2019.
Osakemarkkina hinnoittelee mahdollisen liittovaltion sulun vaikutukset tyypillisesti osittain jo ennen kuin sulku alkaa. Esimerkiksi vuonna 2018 tieto mahdollisen sulun alkamisesta 21. joulukuuta saatiin marraskuun loppupuolella. Sen jälkeen S&P 500 laski noin 12 prosenttia sulun alkamiseen mennessä ja kallistui 22 kaupankäyntipäivää kestäneen sulun aikana noin 10 prosenttia. Koko aikavälillä S&P 500 laski noin kolme prosenttia.
