Keskuspankki on nostanut ohjauskorot historiallisen korkealle. Viimeisessä 10 korkokokouksessa ohjauskorkoja on nostettu. Nämä koronnostot ovat vaikuttaneet suoraan markkinakorkoihin ja lainojen viitekorkoihin.
Keskuspankki on nyt tullut tiensä päähän tältä erää. EKP:n päätös pitää ohjauskorot ennallaan perustuu mihinkäs muuhun kuin alentuneisiin inflaatio-odotuksiin.
Keskuspankin mukaan keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin sen aiemman arvion mukaiset. Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa, mikä johtui osin myös voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja pohjainflaatiokin on useimpien mittareiden mukaan jatkanut vaimentumistaan.
EKP:n neuvoston aiempien koronnostojen vaikutus välittyy rahoitusoloihin edelleen voimakkaasti. Tämä vaimentaa kysyntää yhä enemmän ja auttaa siten hidastamaan inflaatiota.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista.
EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.
EKP:n neuvosto määrittää tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että ensi kesänä on mahdollista, että keskuspankki lähtee koronlaskujen tielle.
Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen puolestaan kertoo, että Handelsbanken odottaa koronlaskuja syyskuussa.
EKP päättää ohjauskorkojen avulla siitä, miten paljon pankkien pitää maksaa korkoa saadakseen rahaa lainaan keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki maksaa korkoa niiden yön yli ‑talletuksille.
Ohjauskorkojemme muuttuminen vaikuttaa siksi esimerkiksi pankkien myöntämien asuntolainojen, markkinarahoituksen, pankkitalletusten ja erilaisten sijoitusten korkoihin kaikkialla taloudessa.
