Hypo julkisti lokakuun alkupuolella tuoreimman kolmannen vuosineljänneksen asuntoluottoluokitusraporttinsa. Hypon asuntoluottoluokitus on rakennettu kuvaamaan alueiden riskejä ja kriisinkestävyyttä, jolloin hetkellinen suhdannekuoppa ei heiluta yksittäisen alueen luokitusta kovin vahvasti.
Asuntoluottoluokituksen laatineen Hypon ekonomisti Juho Keskisen mukaan suhdanteiden heiluessa pitkän aikavälin väestökehitys kuvaa muutossuuntaa keskeisesti.
Käytössä on luottoluokitusmaailmasta tuttu kymmenportainen asteikko parhaasta AAA-luokasta heikoimpaan D-luokkaan. BBB-luokitus on vielä keskitason yläpuolella, mutta C-sarja muodostaa asuntomarkkinoiden riskiryhmän.
Tuoreessa päivityksessä luokitus nousi 24 kunnassa yhdellä pykälällä ja laski saman verran 59:ssä. Alueellisten riskien ja etujen tarkastelu avaa sitä, mihin suuntaan asuntojen hinnat kehittyvät tulevaisuudessa ja mikä on asuntokaupan tulevaisuuden näkymä alueellisesti.
Espoo kiri Helsingin ja Tampereen rinnalle AA-luokitukseen. Hypon mukaan 300 000 asukkaan rajan viime vuonna rikkonut kasvukaupunki tarjoaa kodin ja työmarkkinat yhä useammalle muuttajalle. Väestömäärän odotetaan kasvavan yli 350 000 asukkaan 2040 mennessä.
Espoon nousu A+ -tasolta yhdellä pykälällä selittyy etenkin vahvalla tulokehityksellä. Espoon iso koko tuo pankin mukaan turvaa myös talouskasvun rakoillessa, kun asuntomarkkinat eivät sakkaa vielä yhdestä konkurssista.
Keskisen mukaan Espoon vetovoima säteilee länsimetron jatkeen suuntaan, jossa on myös tarjolla energia- ja tilatehokkaita asuntoja omaksi kodiksi lapsiperheille.
A-luokituksen saavat uusina kaupunkeina Kerava, Porvoo ja Sipoo, kun viimeksi A– -luokitukseen yltäneet Hyvinkää, Kuopio, Naantali ja Rusko putoavat BBB-tasolle.
Alla olevan kuvaajan sininen kasvukolmio erottuu edukseen, kun taas punaiset korkeamman riskin alueet painottuvat Keski-Suomeen, Itä-Suomeen ja Kainuuseen. Kolmiot kätkevät sisälleen hyvin erilaisia alueita, mutta kärkialueet erottuvat riskiarvioinnissa selvimmin.
Asuntomarkkina-alueet eroavat merkittävästi myös elinvoimaisen kunnan sisällä.
Korkeimman A-ryhmän suurimpien kasvukeskusten sisältä löytyvät BB-alueet sijaitsevat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla heikompien kulkuyhteyksien takana.
Korkeaan luokitukseen yltävän kunnan kaukaisinkin kolkka hyötyy kuitenkin kestävästä kuntataloudesta ja pärjää keskimääräistä suomalaista kunta-aluetta paremmin.
Kasvavat ja kehittyvät omistusasuntovaltaiset alueet erottuvat nyt edukseen tilanteessa, jossa riski sijoittajien ja rakennusyhtiöiden konkursseille on kohonnut.
HYPO-luokituksen korkein A-ryhmä
Espoo (AA-)
Tampere (AA-)
Helsinki (AA-)
Kempele (A+)
Lempäälä (A+)
Oulu (A+)
Turku (A+)
Kirkkonummi (A)
Nokia (A)
Pirkkala (A)
Vantaa (A)
Järvenpää (A-)
Kangasala (A-)
Kauniainen (A-)
Kerava (A-)
Nurmijärvi (A-)
Porvoo (A-)
Raisio (A-)
Tuusula (A-)
Sipoo (A-)
Ylöjärvi (A-)
