EU:n hiilipörssi ei etene – markkinan syntyyn tarvitaan sijoitusalan innovaatioita

Suomen tulisi käynnistää selvitys hiilensidonnan tuotteistamisesta ja markkinan luomisesta. Keskeistä olisi valjastaa pääomamarkkinoiden innovointikyky selvityksen taakse. Ilmastovoimin se jää syntymättä.
Metsä koli Suomi maisema Metsä koli Suomi maisema
Metsä koli Suomi maisema

Tavoitteena työssä tulee olla hiilensidonnan tuotteistaminen kaupankäynnin kohteeksi. Kansakuntana meillä voi olla siinä kymmenien miljardien eurojen kansallinen intressi.

Markkinamekanismi toimii päästökaupanmuodossa hiilidioksidipäästöissä. Se voi toimia myös hiilidioksidin sidonnassa. Hiilipörssissä metsänomistaja voisi myydä omistamansa metsän kykyä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.

Hiilidioksidin ilmakehään päästämisen oikeuksia koskeva päästökauppadirektiivi tuli voimaan 2003. Päästöjen vähentäminen markkinamekanismia hyödyntämällä on ollut kiistatta EU:n onnistuneimpia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Päästökaupan volyymiksi arvioitiin 90 miljardia euroa vain kuusi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen.

Sidontapuolen hiilipörssiä on selvitetty mm ympäristöministeriön toimesta 2019. Selvitys jäi teoreettiseksi.

Vuoden 2019 selvitys puhuu pörssistä, mutta sivuuttaa kokonaan pääoma- ja hyödykemarkkinoiden mahdollisuudet. Pelkin ilmastonsuojelun voimin pörssin synnystä on turha haaveilla.

Uudessa selvityksessä olisikin tärkeä kytkeä pääoma- ja hyödykemarkkinat mukaan selvitykseen sekä hakea ennakkoluulottomasti viimeiset mallit maailmalta. Selvityksessä tulisi myös selvittää onko erillinen sidontapörssi toimiva vai tulisiko se integroida päästökauppamekanismiin.

Samaan hiilidioksidin sidontapörssiin voisivat mahdollisesti liittyä metsänomistajien lisäksi teknologiayhtiöt, joiden liikeidea perustuu ilmakehän hiilidioksidin hyödyntämiseen raaka-aineena.

Tällä hetkellä EU:n hiilensidonta kulkee markkinamekanismin hyödyntämisen sijaan väärään suuntaan. EU puhuu hiilinielulaskennasta ja jäsenmaiden velvoitteista ylläpitää hiilinieluja. Puhutaan kustannusvastuusta mikäli metsien kyky sitoa ilmakehän hiiltä heikkenee.

Suomen kannalta olisi kansallisen edun vastaista ylläpitää päästöoikeuksien vastapainona metsien hiilinieluja ilman korvausta – ja pahimmassa tapauksessa maksaa sen muutoksista.

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Juuri meidän intressinä on luoda päästökauppaprosessille käänteinen ja sitä täydentävä markkinamekanismi hiilidioksidin sidontaan.

Pelkin ilmastovoimin hiilipörssi ei synny. Markkinan synnyttämiseen tarvitaan pääomamarkkinoiden osaamista ja oivalluksia.

Helsinki 30.10.2023

Petri Roininen

Toimitusjohtaja

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (2) Katso kommentit (2)
  1. Olisiko Suomen käynnistettävä EU:n rahoittama puuntuotannon tehostamisohjelma, aluksi 1 mrd rahoitus tehokkaasta hiilensidonnasta. Puuston kasvun tavoite 150 milj kuutiota vuonna 2050. SPJ

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Componentalta tulosvaroitus - edessä useita markkinaympäristön haasteita

Seuraava artikkeli

Analyytikko Keslan tulosraportista: ”Kauttaaltaan pehmeitä lukuja”