Suomen tulisi käynnistää selvitys hiilensidonnan tuotteistamisesta ja markkinan luomisesta. Keskeistä olisi valjastaa pääomamarkkinoiden innovointikyky selvityksen taakse. Ilmastovoimin se jää syntymättä.
Tavoitteena työssä tulee olla hiilensidonnan tuotteistaminen kaupankäynnin kohteeksi. Kansakuntana meillä voi olla siinä kymmenien miljardien eurojen kansallinen intressi.
Markkinamekanismi toimii päästökaupanmuodossa hiilidioksidipäästöissä. Se voi toimia myös hiilidioksidin sidonnassa. Hiilipörssissä metsänomistaja voisi myydä omistamansa metsän kykyä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.
Hiilidioksidin ilmakehään päästämisen oikeuksia koskeva päästökauppadirektiivi tuli voimaan 2003. Päästöjen vähentäminen markkinamekanismia hyödyntämällä on ollut kiistatta EU:n onnistuneimpia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Päästökaupan volyymiksi arvioitiin 90 miljardia euroa vain kuusi vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen.
Sidontapuolen hiilipörssiä on selvitetty mm ympäristöministeriön toimesta 2019. Selvitys jäi teoreettiseksi.
Vuoden 2019 selvitys puhuu pörssistä, mutta sivuuttaa kokonaan pääoma- ja hyödykemarkkinoiden mahdollisuudet. Pelkin ilmastonsuojelun voimin pörssin synnystä on turha haaveilla.
Uudessa selvityksessä olisikin tärkeä kytkeä pääoma- ja hyödykemarkkinat mukaan selvitykseen sekä hakea ennakkoluulottomasti viimeiset mallit maailmalta. Selvityksessä tulisi myös selvittää onko erillinen sidontapörssi toimiva vai tulisiko se integroida päästökauppamekanismiin.
Samaan hiilidioksidin sidontapörssiin voisivat mahdollisesti liittyä metsänomistajien lisäksi teknologiayhtiöt, joiden liikeidea perustuu ilmakehän hiilidioksidin hyödyntämiseen raaka-aineena.
Tällä hetkellä EU:n hiilensidonta kulkee markkinamekanismin hyödyntämisen sijaan väärään suuntaan. EU puhuu hiilinielulaskennasta ja jäsenmaiden velvoitteista ylläpitää hiilinieluja. Puhutaan kustannusvastuusta mikäli metsien kyky sitoa ilmakehän hiiltä heikkenee.
Suomen kannalta olisi kansallisen edun vastaista ylläpitää päästöoikeuksien vastapainona metsien hiilinieluja ilman korvausta – ja pahimmassa tapauksessa maksaa sen muutoksista.
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Juuri meidän intressinä on luoda päästökauppaprosessille käänteinen ja sitä täydentävä markkinamekanismi hiilidioksidin sidontaan.
Pelkin ilmastovoimin hiilipörssi ei synny. Markkinan synnyttämiseen tarvitaan pääomamarkkinoiden osaamista ja oivalluksia.
Helsinki 30.10.2023
Petri Roininen
Toimitusjohtaja
hh1488
9.11.2023 at 22:32
ei ne hölmöläiset niin tyhmiä ollutkaan
Pekka Airaksinen
12.11.2023 at 20:55
Olisiko Suomen käynnistettävä EU:n rahoittama puuntuotannon tehostamisohjelma, aluksi 1 mrd rahoitus tehokkaasta hiilensidonnasta. Puuston kasvun tavoite 150 milj kuutiota vuonna 2050. SPJ