Senaatti-kiinteistöt myy kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Jokioisten kartanon, koska valtiolla ei ole sille enää käyttöä.
Senaatti-kiinteistöt myy Jokioisten kartanon kiinteistökokonaisuuden, joka pitää sisällään 96 hehtaarin peltoalueet sekä lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.
Historiallinen kartanorakennus ja sen miljöö on ollut keskeinen osa Jokioisten alueen historiaa ja kulttuuria jo satojen vuosien ajan.
”Jokioisten kartano ei ole vain rakennus, vaan laaja kiinteistökokonaisuus, joka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kartanon tontilla sijaitsee muun muassa yli 200-vuotias englantilaistyylinen puisto, joka on säilyttänyt alkuperäisen loistonsa. Uusi omistaja tai omistajat saavat mahdollisuuden herättää tämän historiallisen helmen uuteen eloon ja vaalia sen rikasta kulttuuriperintöä”, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Sirpa Rouhiainen.
Valtio luopuu Jokioisten kartanosta, koska valtiolla ei ole sille käyttöä. Lisäksi alueella toimivan Luonnonvarakeskuksen tilatarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, ja sen toimintoja on keskitetty Jokioisilla sijaitsevalle kampukselle.
Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan yhteiskunnan muihin tarpeisiin.
Mittavat maa-alueet kuuluvat kauppaan
Myynnissä olevalla noin 186 hehtaarin alueella on yhteensä 35 rakennusta ja myytävien peltolohkojen pinta-ala on yhteensä 97 hehtaaria. Kartanorakennuksen lisäksi alueen tunnetuimpia kiinteistöjä ovat vuonna 1961 rakennettu ja edelleen toimiva mylly, saha, verkatehdas sekä rautaruukki.
Jokioisten kartanon alue sijaitsee eteläisen Suomen kasvukeskusten risteyskohdassa Kanta-Hämeessä. Noin tunnin etäisyyden päässä sijaitsevat Helsinki 106 kilometrin, Turku 77 kilometrin ja Tampere 79 kilometrin päässä.
Lisärakentaminen on mahdollista ja alueella saa rakentaa asuntoja huollon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennukset on rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden osalta sopeutettava ympäristön asettamiin vaatimuksiin.
Jokioisten kunta on valmis tukemaan kartanon uutta omistajaa. Kartanoalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Valmistelut asemakaavoitusta varten on aloitettu kunnan kanssa. Lisäksi muun muassa alueen kunnallistekniikkaa uusitaan.
Kartano huokuu historiaa
Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien. Tilasta muodostettiin säteri 1618. Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.
Tilalla on ollut pienimuotoista teollisuustoimintaa jo 1600-luvulta asti, jolloin se palveli pääasiassa tilan omia tarpeita. Maaherra von Willebrand aloitti Jokioisissa ajan oloissa laajamittaisen tekstiili- ja rautateollisuuden.
Maaherra von Willebrand oli Jokioisten kartanon isännistä ensimmäinen, joka osallistui henkilökohtaisesti maaomaisuutensa hoitamiseen. Hänen aikanaan tilalla oli rakennustoiminta poikkeuksellisen mittavaa: 18 vuoden aikana toteutettiin yhteensä 30 rakennusta. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin väen asuntoja, maatalouden hyötyrakennuksia ja perustetun teollisuuden edellyttämiä rakennuksia kuten saha, mylly, verkatehdas ja rautaruukki.
Maaherran pyrkimykset maanviljelyksen ja sen rakennusten suhteen tähtäsivät kokeilevien ja tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen löytämiseen.
1800-luvun lopulla kartanon omisti agronomi ja vapaaherra Johan Mannerheim, jonka isoveli oli Suomen entinen presidentti, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Viimeisimpiä alueen vuokralaisia ovat olleet muun muassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä maatalouden tutkimustoimintaa harjoittava Luonnonvarakeskus Luke.
