Maailmantalous on kohdannut monta peräkkäistä ja osin päällekkäistä sokkia viime vuosina. Koronapandemia, Ukrainan kriisi ja kiihtyvä inflaatio ovat rasittaneet kansainvälistä kasvua.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) katsaus alleviivaa maailmantalouden sitkeyttä iskuja vastaan ja ennustaa kasvun jatkuvan, tosin hidastuen. Kuitenkin maailmantalouden kasvu on vuosina 2023-24 hidasta historialliseen keskiarvoon nähden.
Erityisen huolestuttava on kehittyvien maiden tilanne, joissa globaalien kriisien arvet uhkaavat jäädä paljon syvemmiksi ja elinolojen parantuminen hidastuu. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
“Nopeinta alueellinen kasvu on Aasian kehittyvissä ja nousevissa talouksissa, vaikka ennusteita on korjattu alaspäin Kiinan taloudellisen epävarmuuden takia. Latinalaisessa Amerikassa kasvu on verrattain hidasta tänä ja ensi vuonna”, kuvaa tilannetta Finnfundin ekonomisti Nea Tiililä.
Sen sijaan vastakohtana hitaan kasvun trendille, Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvun ennustetaan kiihtyvän ensi vuonna. Tiililän mukaan näin tapahtuu siitä huolimatta siitä, että sen suurimmat taloudet, Nigeria ja Etelä-Afrikka, kasvavat varsin hitaasti.
Inflaatio ja tiukka rahapolitiikka kasvun hidasteina
Vaikka inflaatio on jo hidastunut huippulukemista, pohjainflaatio pysyy yllättävän korkeana. Tästä syystä korkotasojen ennustetaan pysyvän korkeana ennustettua pidempään.
Globaalisti IMF ennustaa inflaation laskevan tavoitetasolleen vuoden 2025 aikana ilman suurta maailmantalouden taantumaa. Maiden väliset erot ovat kuitenkin suuria ja muutamat maat ovat joutuneet vakaviin talouskriiseihin.
“Pääomavirrat eivät ole palanneet kehittyviin maihin, mikä johtuu tiukasta rahapolitiikasta ja korkeista koroista monissa kehittyneissä maissa. Paikallisvaluuttojen arvot ovat myös heikentyneet merkittävästi ja laskupaine jatkuu yhä”, Tiililä toteaa.
Tuorein uhka kasvulle kehittyvissä maissa on sääilmiö El Niño, joka voi tuhota satoja, mikä entisestään lisäisi ruokainflaatiota. Ruoan hinnannousu iskisi pahiten juuri Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, missä ruokakulut kattavat jopa 40 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
”Finnfund tekee työtä ruokaturvan parantamiseksi sijoittamalla muun muassa kestävään maatalouteen, joka turvaa paikallista tuotantoa haastavissakin olosuhteissa matalan tulotason maissa, ja näin vähentää riippuvuutta tuontiruoasta”, ekonomisti kertoo.
Kiinan talouden yskähtely vaikuttaa laajasti
Toinen merkittävä kasvun jarru on Kiina. Kiina vastaa jopa 35 prosentista globaalista kasvusta, ja sen vuoksi Kiinan talouden hidastumisella on merkittävä vaikutus.
Kiinan talouden kasvussa näkyy rakenteellinen hidastuminen, mitä selittää muun muassa väestömäärän pieneneminen, kiinteistösektorin vaikeudet ja korkea velkaantuneisuus. Myös presidentti Xin politiikka on myötävaikuttanut tilanteeseen, sillä hallinto on siirtänyt huomiotaan taloudesta sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
”Kiinan ei odoteta palaavan pandemiaa edeltäneelle kasvu-uralleen, ja sen talousnäkymä on hyvin riippuvainen maan hallinnon toimista. Lyhyellä ajalla Kiinan talouden hidastumisella on kielteisiä vaikutuksia sen kauppakumppaneihin, joihin lukeutuu monet kehittyvän Aasian taloudet, sekä raaka-aineiden viejät,” arvioi Tiililä.
”Toisaalta, kun sijoittajat ja yritykset siirtävät rahojaan pois Kiinasta, ulkomaiset suorat sijoitukset oletettavasti kasvavat muissa nousevissa talouksissa, etenkin Aasiassa, mikä tukee niiden kehitystä entistä vahvemmin.”
