Makrotalous

Keskuspankki ei korkojen kiristysruuvia helpolla löysennä

Keskuspankki EKP:n koronnostot eivät vieläkään ole välttämättä ohi, vaikka inflaatio on jo rauhoittunut.

KP:n pääjohtaja Christine Lagarde.

Inflaatio on ollut euroalueella nopeaa jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut, sillä energian hinnat ovat laskeneet viime vuodesta ja Euroopan keskuspankki on kiristänyt selvästi rahapolitiikkaansa.

Euroalueen inflaatio laski syyskuussa odotettua enemmän, kun kokonaisinflaatio laski 4,3 prosenttiin. Elokuussa inflaatio oli 5,2 prosenttia. Ruoan ja energian hintavaikutukset poisjättävä pohjainflaatio laski myös selkeästi. Pohjainflaatio oli syyskuussa 4,5 prosenttia, kun se elokuussa oli 5,3 prosenttia.

EKP nosti syyskuussa kolmea keskeistä ohjauskorkoa kaikkia 0,25 prosenttiyksiköllä.

Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,5 prosenttiyksiköllä heinäkuun 2022 jälkeen. Keskeisin ohjauskorko, eli liikepankeille maksettava talletuskorko, on nyt 4,0 prosenttia.

Talletuskorko on nyt korkeammalla kuin koskaan.

Keskuspankki haluaa painaa inflaatio-odotukset alas

Kun inflaatio kiihtyy, kasvavat usein myös kuluttajien, yritysten ja markkinoiden odotukset tulevasta inflaatiosta. Euroalueella odotukset ovat kuitenkin pysyneet lähellä EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitetta. 

”Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle ja rahapolitiikalle, koska ne vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla ja antamalla arvopapereiden APP-ohjelmassa erääntyä ennustettavasti. Koronnostot välittyvät lainojen hintoihin, hidastavat lainakannan kasvua voimakkaasti ja vähentävät kokonaiskysyntää.

Euroalueen taloutta painaa myös maailmantalouden aiempaa heikompi kehitys. Euroalueen talouden kasvu onkin hidasta juuri nyt, mutta euroalue näyttäisi ennusteiden perusteella välttävän suoranaisen taantuman.

Euroalueen inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan pysyvän liian nopeana liian kauan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio tulee vuonna 2025 ylittämään kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yhtäjaksoisesti yli neljän vuoden ajan.

”EKP:n neuvoston arvion mukaan ohjauskorot on nyt nostettu tasolle, jolla ne riittävän pitkään pidettyinä  edistävät tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi”, Välimäki painottaa. 

Korkojen nousu nykytasostakin on mahdollista

Vielä ei kuitenkaan ole aika nostaa lippua salkoon sen merkiksi, että keskuspankki olisi aloittamassa korkojen laskemisen.

”Kun huomioidaan inflaatiokehitykseen kohdistuvat riskit, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että koronnostot olisivat ohitse. Koska inflaatio pysyy tavoitetta nopeampana näin pitkään, tavoitteen saavuttamisen lykkääntymistä entisestään ei voida hyväksyä”, Välimäki varoittaa. 

Korkopäätökset tulevat perustumaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saataviin tietoihin. 

”Arvioimme inflaationäkymiä myös seuraamalla pohjainflaation kehitystä laajemmin ja sitä, miten rahapoliittiset päätökset välittyvät talouteen”, hän toteaa.  

EKP:n rahapolitiikkaa tehdään koko euroalueelle, ja EKP:n tavoitteen mukainen euroalueen hintavakaus on myös Suomen etu. Euroalueen hintavakaus takaa Suomelle tasapainoisen talouskehityksen, sillä euroalue on Suomen sisämarkkina ja merkittävä kauppakumppani. Rahapolitiikan vaikutukset välittyvät eri tavalla ja nopeudella euroalueen sisällä riippuen mm. lainojen korkosidonnaisuuksista eri maissa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde painotti viimeisimmän korkopäätöksen tiedotustilaisuudessa, että korot ovat nyt saavuttaneet tason, joka ”riittävän pitkään” ylläpidettynä edesauttaa palauttamaan inflaation tavoitteeseen.

Huomionarvoista Lagarden puheessa oli, että hän ei täysin sulkenut ovea uusille nostoille. Hän ei luvannut, että korkohuippu olisi nyt saavutettu.

Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Tällöin korkojen nousu välittyy nopeasti uusien lainojen lisäksi koko lainakantaan ja siten kaikkien asuntovelallisten käytettävissä oleviin tuloihin.

Eri euromaiden väliset erot uusien asunto- ja yrityslainojen keskikoroissa ovat tällä hetkellä pienempiä kuin korkoerot lainakannoissa.

1 kommentti
  • Antero sanoo:

    Korkojen pitää nousta yli 10%, jotta pankit välttää itsensä aiheuttaman laman konkurssilta.

  • Ylös
    >