Makrotalous

Tylyjä madonlukuja konkursseista – suurten yritysten kaatumiset yleistyvät

Isojen konkurssien määrä on pelottavan jyrkässä nousussa.

Kuva: Asiakastieto.

Konkurssien negatiivinen vaikutus kansantalouteen ei riipu vain konkurssien määrästä, vaan myös konkurssiin menneiden yhtiöiden kokoluokasta. Konkurssien kansantaloudellinen kokonaisvaikutus on valitettavasti kovassa kasvussa Suomessa, kun taantuman tuulet puhaltavat.

Asiakastiedon tilastot kertovat, että syyskuun loppuun mennessä konkurssiin on asetettu jo 194 yritystä, joiden liikevaihto oli viimeisellä raportoidulla tilikaudella vähintään miljoona euroa.

Kasvu on kovaa, sillä viime vuoteen verrattuna näin isoja konkursseja on tullut lähes 50 prosenttia enemmän.

Asiakastiedon laskelmien mukaan vähintään miljoonan euron konkurssiyrityksillä oli yhteensä noin 3 200 työntekijää, mikä vastaa yli puolta tänä vuonna kaikissa konkursseista menetetyistä työpaikoista. Konkurssiin menneiden yritysten työntekijämäärät on poimittu niiden viimeisistä tilinpäätöksistä.

”2023 on ollut ylipäätään vaikea, mutta erityisen huolestuttavaa on, että Suomen mittakaavassa suurten yritysten konkurssit yleistyvät. Menetämme niiden mukana tuhansia työpaikkoja, mikä näkyy väistämättä verotuloissa ja työttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa”, huomioi tuoteomistaja Jaakko Nors Asiakastiedosta.

Toimialoista erityisesti rakennussektori on joutunut suuriin vaikeuksiin rakentamisen romahtamisen vuoksi. Suurimmat konkurssiin asetetut yritykset tänä vuonna ovat pääosin olleetkin rakennusliikkeitä tai rakennusteollisuuden toimijoita.

Liikevaihdoltaan suurin oli syyskuussa konkurssiin asetettu Siklatilat, jonka liikevaihto oli 106 miljoonaa euroa. Eniten työntekijöitä oli elokuussa kaatuneella Jukkatalolla, joka työllisti 234 työntekijää. 

Tammi-syyskuussa konkurssiin on Asiakastiedon mukaan haettu jo 2 478 yritystä eli 26 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Konkurssiin on asetettu 1 931 yritystä.

”Rakennusalan paino on Suomessa suuri, mutta on tärkeää huomata, että suuria haasteita on muillakin aloilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on yksi kaikkein riskisimmistä aloista tällä hetkellä. Ostovoiman heikentyminen yhdessä inflaation kanssa kurittavat kaikkia sellaisia palveluita, joiden kuluttaminen ei ole aivan välttämätöntä. Tämä lienee taustalla myös taide- ja viihdealan konkursseissa, jotka ovat lisääntyneet kaikkein eniten”, Jaakko Nors huomioi.

Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan, ja kasvu on ensi vuonnakin kituliasta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalouden ennusteessaan. Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia.

Suomen taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus.

Vaikka inflaatio on Suomessa ja euroalueella laskenut, vielä on ennenaikaista toivoa korkojen laskua.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde painotti viimeisimmän korkopäätöksen tiedotustilaisuudessa, että korot ovat nyt saavuttaneet tason, joka ”riittävän pitkään” ylläpidettynä edesauttaa palauttamaan inflaation tavoitteeseen.

Huomionarvoista Lagarden puheessa oli, että hän ei täysin sulkenut ovea uusille nostoille. Hän ei luvannut, että korkohuippu olisi nyt saavutettu.

1 kommentti
  • Antero sanoo:

    Vasemmistopuolue Kokoomus pelastanee taas pankkeja, tullee suurtyöttömyys. Suomella ei ole varaa pankkisosialismiin enään, vailla liiketoimintavastuuta olevien pankkien on helppo aiheuttaa systemaattisia talouslamoja, kuten taas.

    Luvattiin EU liittymisen yhteydessä että markkinat vapautetaan kilpailulle, mutta unohdettiin sanoa että ei koske pankkeja ja vakuutuslaitoksia….Virosta saisi edullisemmat vakuutukset ja Saksasta saisi edullisemmin ehdoin asuntolainan kuin Suomesta, mutta kun Eu kieltää…

  • Ylös
    >