Markkinakommentit

Korkomarkkinoiden historiallinen romahdus tuo riskejä myös osakemarkkinoille

Korkosijoitusten alamäki on poikkeuksellinen. Se on johtanut tilanteeseen, jossa osakesijoittajan riskinotto ei lyö leiville.

USA:n 10-vuoden velkakirjan tuottokehitys.

Korkosijoittaja on joutunut elämään ankeita aikoja.

Kun korot ovat nousseet poikkeuksellisen paljon, ovat valtiolainojen markkina-arvot romahtaneet. Esimerkiksi USA:n 10 vuoden velkakirjan korko on noussut vuoden 2020 heinäkuun 0,4 prosentista nykyiseen lähes 4,6 prosenttiin.

Nopeasti kohonnut inflaatio on pakottanut USA:n keskuspankki Fedin nostamaan useita kertoja ohjauskorkoja ja samalla markkinakorot ovat nousseet jyrkästi. Viimeksi 10-vuoden velkakirjan tuotto oli viidessä prosentissa vuonna 2007.

Bank of America -jättipankin strategit arvioivat, että meneillään oleva valtionlainojen laskukausi on syvin joukkolainojen laskumarkkina Yhdysvaltain 247-vuotisessa historiassa.

Business Insider -sivuston mukaan myös joukkovelkakirjojen tarjonnan lisääntyminen painaa hintoja. Velkakirjojen tarjontaa kiihdyttää USA:n liittovaltion kiihtyvä velkaantuminen. Kun liittovaltio kasvattaa velkataakkaansa se tarkoittaa sitä, että se laskee liikkeelle uusia velkakirjoja – eli kasvattaa tarjontaa. Tämä laskee velkakirjojen hintoja ja nostaa korkoa.

Velkaantumisvauhti on kova. Yhdysvaltain valtion velka nousi viime kuussa ennennäkemättömään 33 biljoonaan dollariin, mikä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenessä. Maa oli ajautua jälleen maksukyvyttömyyteen velkakaton lähestymisen vuoksi, mutta kongressi viime hetkellä nosti velkakattoa.

Velkakirjojen alamäki saattaa jatkua

Maailman suurin omaisuudenhoitaja BlackRock ennustaa, että velkakirjojen kiihtyvä myynti jatkuu.

BlackRock kertoo tuoreimmissa sijoitusnäkymissään välttävänsä sijoittamista Yhdysvaltojen pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin, koska se odottaa velkakirjojen markkina-arvojen jatkavan laskuaan ja samalla tuottojen jatkavan nousuaan. Tuotot nousevat, kun joukkovelkakirjojen hinnat laskevat.

”Vältämme edelleen pitkäaikaisia Yhdysvaltain joukkolainoja niiden nousun jälkeenkin. Miksi? Uskomme, että termiinipreemio – korvaus, jota sijoittajat vaativat pitkäaikaisten joukkolainojen hallussapidon riskistä – nousee edelleen, mikä nostaa tuottoja, kun markkinat hinnoittelevat jatkuvan inflaation, pidempään jatkuvat korkotason nousut ja suuren velkataakan”, Philipp Hildebrandin johtaman varainhoitoyhtiön sijoitusasiantuntijat kirjoittavat raportissaan.

Joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuneeseen dramaattiseen muutokseen löytyy muutama tärkeä syy.

Ensinnäkin monet kansantaloudet – erityisesti Yhdysvaltojen talous – kasvavat yhä nopeasti pandemian jälkeen. Tämä kehitys sekä aiemmat runsaat annokset helppoa rahaa pitävät inflaatiota yllä, mikä pakottaa keskuspankit nostamaan korkoja korkeammalle kuin aiemmin ajateltiin.

Lisäksi useiden maiden hallitukset laskivat pandemian aikana liikkeeseen paljon enemmän velkaa alhaisin koroin turvatakseen taloutensa syvältä taantumalta. Nyt niiden on pakko jälleenrahoittaa velka paljon kalliimmalla velalla, mikä herättää huolta kestämättömistä julkisen talouden alijäämistä.

Kaikkien näiden syiden vuoksi rahan hinta nousee kysynnän ja tarjonnan järkähtämättömän lain mukaisesti.

Riski osakemarkkinoille

Velkakirjojen tuottojen raju nousu luo väistämättömän riskin osakemarkkinoille. Tämä riski on puhdasta matematiikkaa.

Yhdysvaltain valtionlainoja pidetään yhtenä maailman turvallisimmista sijoituskohteista, ja viime vuosikymmenen aikana niiden hallussapidon tuotto on ollut vaatimaton. Siinä maailmassa osakkeissa on ollut riskipreemio, eli osakkeet ovat tarjonneet valtiolainoja selvästi korkeampaa odotettua tuottoa korvauksena niiden suuremmasta riskistä.

Nyt tilanne on toinen.

Kun USA:n valtiolainoista on mahdollista saada jopa yli viiden prosentin tuottoa, näyttävät ne paljon houkuttelevammilta verrattuna osakesijoituksiin kuin aiemmin.

Osakkeiden tulostuotto saadaan, kun P/E-kertoimesta otetaan käänteisluku ja se esitetään prosentteina. S&P 500 -indeksin ennustetuilla tuloksilla laskettu P/E-kerroin on tällä hetkellä 19,1x. Tällöin tulostuotto on 5,2 prosenttia.

Kun 10-vuoden velkakirjan korko on 4,6 prosenttia, on osakkeiden riskipreemio, mitattuna esimerkiksi S&P 500 -indeksin tulostuoton ja 10-vuotisen valtion joukkovelkakirjalainan tuoton erotuksena, nyt siis lähellä nollaa eli alhaisin yli kahteen vuosikymmeneen.

Osakesijoittajia ei siis palkita lisäriskin ottamisesta.

Arvostetun BMO Capital Marketsin korkostrategian johtaja Ian Lyngen varoitti tällä viikolla Bloomberg- televisiossa, että mikäli 10 vuoden korko saavuttaa viiden prosentin rajan, se voisi olla ”käännekohta”, joka laukaisee laajemman myynnin riskipääomassa, kuten osakkeissa.

”Se on suurin villi kortti”, Lyngen toteaa.

Kommentoi
Ylös
>