Asunnot ja kiinteistöt

Selvitys paljastaa: Korkojen nousu ei vuokranantajia hetkauta

Kohonneet korkokulut eivät ole ajaneet vuokranantajia pakkomyynteihin.

Yleisin asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor-korko on noussut jo 4,2 prosenttiin. Nousuvauhti on ollut kova, sillä loppukesällä 2022 korko oli vielä noin yhdessä prosentissa.

Lähes 92 prosenttia suomalaisten asuntovelkojen koroista määräytyy euribor-korkojen perusteella. Kun mukaan lasketaan myös pankkien omat prime-korot, vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus nousee lähes 97 prosenttiin.

Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on Suomessa korkeampi kuin missään muussa euromaassa. Useissa muissa maissa suositaan kiinteitä korkoja.

Yleinen korkotason nousu on näkynyt siis selvästi asuntolainoja nostaneiden suomalaisten korkomenoissa, vaikkakin 12 kuukauden euriboreihin sidottujen lainojen korot tarkistetaan vain vuosittain.

Korkojen voimakkaasta noususta huolimatta valtaosan vuokranantajista enemmistön (57 %) ei ole tarvinnut tehdä uusia toimenpiteitä vuokraustoiminnassaan viimeisen puolen vuoden aikana, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta Vuokranantaja-barometrista. Barometriin vastasi yli 2300 asuntosijoittajaa.

Vuokranantaja-barometrista ilmenee, että yksityiset vuokranantajat ovat pärjänneet varsin hyvin myös korkeammassa korkoympäristössä.

”Julkisessa keskustelussa on pelätty, että kohonneet korkokulut ovat viemässä asuntosijoittajat konkurssiin ja pakkomyynnit alkavat pian. Barometrin vastaukset kuitenkin osoittavat, että suurimman osan vuokranantajista ei ole tarvinnut ryhtyä lainkaan toimenpiteisiin”, toteaa Suomen vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

Karlssonin suurin syy tämän taustalla on maltillinen velkavipu.

”Tämän lisäksi jopa neljäsosa vastaajista ilmoittaa, että kassavirta on edelleenkin positiivinen. Merkittävä joukko yksityisistä vuokranantajista toimii siis maltillisella riskillä, joka suojaa toimintaa markkinaturbulenssissa”, hän päättelee.

Asuntosijoittajat eivät ole pakkomyyntien edessä

Sijoitusasuntojen myynteihin on ryhtynyt vain 2,4 prosenttia vastaajista ja lyhennysvapaita on käyttänyt ainoastaan 4,2 prosenttia.

Barometrin mukaan noin viidesosa vastaajista on kuitenkin joutunut säästämään kulutuksesta, ja viime keväästä korkojen nousun vaikutus vuokranantajiin on kohonnut. Tässä vastaajaryhmät eroavat kuitenkin huomattavasti. Mitä enemmän asuntoja, sen merkittävämpänä korkojen nousun vaikutus nähdään.

Korkojen nousu myös nähdään yleisesti edelleen yhtenä merkittävimpänä riskinä asuntosijoittamisessa, hoitokulujen nousun ohella. Riskit eivät kuitenkaan enää ole kasvaneet viime keväästä.

”Asuntosijoittamisen isoa kuvaa hallitsevat pelättyä merkittävästi positiivisemmat tilastot. 30 prosentilla vastaajista on maltillinen velkavipu, neljänneksellä positiivinen kassavirta, kymmenyksellä laina on korkosuojattu ja toinen kymmenys tekee jopa ylimääräisiä lyhennyksiä”, Karlsson kommentoi.

Suuria vaikeuksia maksaa vastikemaksuja on alle prosentilla vuokranantajista, eivätkä ne ole lisääntyneet barometrin mukaan lainkaan. Pienet maksuhaasteet sen sijaan ovat hienoisessa nousussa.

Pinnan alla on kysyntää

Toinen keskeinen havainto barometrista on se, että laskeva trendi asunnon ostoaikeissa on taittunut ja kääntynyt hienoiseen nousuun.

Vuokranantaja-barometrin vastauksissa asunnon ostoaikeet ovat laskeneet kaksi vuotta putkeen. Nyt lasku on loppunut, vaikkakin nousua kevään tulokseen on ainoastaan 0,8 prosenttiyksikköä.

Merkittävää kuitenkin on trendin kääntyminen. Myyntipuolella aikeet ovat vastaavasti vähentyneet. Karlssonin mukaan kehitystä selittää talouskehityksen isompi kuva ja vuokranantajien toiminnan riskinsietokyky.

”Korkohuippu alkaa olla saavutettu, ostovoima elpyy ja oman talouden ennustaminen on helpompaa. Tämän lisäksi vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat tietyissä paikoissa kääntyneet jopa pienoiseen nousuun, joskin pääkaupunkiseudulla saatetaan joutua odottamaan vielä hintakäännettä johtuen pääosin runsaasta tarjonnasta”

Koska vuokranantajista leijonanosaa suojaa maltillinen riskitaso, myöskään myyntejä ei heidän tarvitse tehdä laskeviin markkinoihin.

”Toisaalta ostoaikeiden pieni piristyminen saattaa viitata myös siihen, että markkinoiden uskotaan olevan pohjilla tai vähintäänkin lähellä pohjaa”, Karlsson pohtii.

Lisäksi hän muistuttaa, että asuntolainahakemukset ovat nousseet, vaikkakaan nostoiksi ne eivät vielä realisoidu entiseen malliin.

”Asuntolainahakemusten nousu viittaa siihen, että pinnan alla on kysyntää ja asuntoja katsotaan. Barometrista selviää myös, että suuremmat vuokranantajat tekevät todennäköisemmin sekä ostoja että myyntejä. Tämä saattaa viitata siihen, että isommat vuokranantajat tekevät aktiivisesti toimenpiteitä sopeutukseen muuttuneeseen korkoympäristöön”, Karlsson sanoo.

Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometri toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 2354 yksityistä vuokranantajaa. Kysely toteutettiin 1.9.-17.9.2023. Vuokranantaja-barometri on toistuva tutkimus, joka toteutetaan puolivuosittain syksyllä ja keväällä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös