Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on nähty turbulenssia. S&P 500 on laskenut 10 prosenttia heinäkuun huipuista. Nasdaq 100 on halventunut hieman enemmän, 11 prosenttia. Pienyhtiöindeksi Russell 2000 on laskenut peräti 18 prosenttia heinäkuun lopusta.
Koko vuoden kehitys on ollut kaksijakoista. Markkina-arvoltaan suurimmat kasvuyhtiöt ovat kallistuneet merkittävästi. Muiden yhtiöiden kurssikehitys on ollut vaatimatonta. S&P 500 on kallistunut 8 prosenttia tänä vuonna ja Nasdaq 100 on noussut 31 prosenttia. Russell 2000 on seitsemän prosenttia miinuksella.
Viime kuukausien kurssilasku on johtunut pitkien korkojen noususta. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on kohonnut noin prosenttiyksikön viimeisen kolmen kuukauden aikana ja on 4,8 prosenttia. Korkeampi riskitön korko vaikuttaa osakemarkkinoiden hinnoitteluun ja viiveellä myös reaalitalouden kehitykseen.
Kolmannen vuosineljänneksen raportointikaudella on ollut osuutensa osakeindeksien kehitykseen. Suurista yhtiöistä muun muassa Meta Platformsin ja Alphabetin osakkeet halpenivat, kun Metan mainosmyynnin neljännen kvartaalin ohjeistus jäi pehmeäksi ja Alphabetin pilvipalvelun liiketoiminnan kasvu oli pettymys.
Sitä vastoin muun muassa Amazon.comin ja Microsoftin osakkeet kallistuivat osavuosikatsauksen julkaisun jälkeen. Amazon.comin liikevaihto ja tulos ylittivät konsensusennusteen. Microsoftin raportin positiivisin yllätys oli pilvipalvelu Azuren palaaminen kasvutielle.
Teknologiayhtiöiden arvostustaso on haastava suhteessa korkotasoon
Yhdysvaltain osakemarkkinan hinnoittelu on haastava suhteessa kohonneeseen korkotasoon. Erityisesti teknologiayhtiöiden arvostustaso on korkea. Nasdaq 100 -indeksin tulostuotto on 3,2 prosenttia.
Suurimman kahdeksan teknoyhtiön (Apple, Amazon.com, Alphabet, Meta Platforms, Tesla, Nvidia, Microsoft ja Netflix) tulostuoton mediaani on 2,8 prosenttia. Lukemat ovat matalia verrattuna siihen, että sijoittaja voi saada halutessaan 2,4 prosentin riskittömän reaalituoton Yhdysvaltain 10-vuotisesta inflaatiosuojatusta valtionlainasta.
Markkina-arvoltaan suurimpien yhtiöiden vahva kurssikehitys on näkynyt markkina-arvopainotettujen ja tasapainotettujen indeksien korkeana tuottoerona. Tasapainotettu S&P 500 on laskenut noin neljä prosenttia tänä vuonna. Siispä tuottoero on ollut noin 12 prosenttiyksikköä markkina-arvopainotetun indeksin hyväksi. Markkina-arvopainotetun ja tasapainotetun Nasdaq 100 -indeksien tuottoero on ollut sitäkin suurempi, peräti 18 prosenttiyksikköä tänä vuonna.
Milloin korjausliike on ohi?
Lyhyen aikavälin kurssikehitys on tyypillisesti sentimenttivetoista. Pidemmällä aikavälillä arvostustasoilla on isompi merkitys.
AAII:n amerikkalaisille yksityissijoittajille tekemä viikoittainen sentimenttikysely on ollut kelvollinen kontraindikaattori. Sen perusteella yksityissijoittajien sentimentti on heikentynyt viime kuukausina.
Kuluvan vuoden positiivisin sentimentti nähtiin heinäkuussa. AAII:n kyselyn mukaan 51,4 prosenttia amerikkalaisista yksityissijoittajista uskoi 19. heinäkuuta päättyneellä viikolla kurssinousuun seuraavan kuuden kuukauden aikana. Laskuun uskoi 21,5 prosenttia. Härkien ja karhujen välinen erotus oli 29,9 prosenttiyksikköä.
Härkien osuus on ennustanut tulevia tuottoja. Jos härkien prosentuaalinen osuus on ollut yli yhden keskihajonnan matalampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, niin S&P 500 -hintaindeksin seuraavan 4, 12 ja 52 viikon tuotot ovat olleet vuodesta 1988 alkaen keskimäärin 1,1 %, 3,2 % ja 12,2 %. Jos sitä vastoin härkien osuus on kohonnut yli yhden keskihajonnan korkeammaksi kuin keskiarvo, niin tuotot ovat olleet vain 0,4 %, 1,6 % ja 5,8 %.
Tuoreimman kyselyn mukaan härkien osuus on laskenut lähelle yhden keskihajonnan rajapyykkiä, 29,3 prosenttia härkiä verrattuna 27,4 prosenttiin, joka on pitkän aikavälin keskiarvo miinus yksi keskihajonta.
Siispä haastavista arvostustasoista huolimatta lyhyen aikavälin ostopaikka osakemarkkinoilla saattaa olla sentimentin perusteella askeleen lähempänä. Merkittävästi suurempi laskumarkkina vaatisi todennäköisesti taakseen taantumariskin kasvua.
Korkotason kehitys on ollut tärkein osakemarkkinoiden ajuri viime kuukausina. Haastavat ajat osakemarkkinoilla jatkuvat, jos korot nousevat lisää nykytasolta. 10-vuotisen Yhdysvaltain valtionlainan korkohuippu on viime koronnostosyklien aikana nähty ennen viimeistä koronnostoa. Korkohuippu saattaa siis olla piakkoin käsillä.
Markkina hinnoittelee Fedin pitävän ohjauskoron ennallaan 5,25-5,50 prosentissa ensi kesään saakka. Koronlaskuodotukset ovat kuitenkin siirtyneet kerta toisensa jälkeen kauemmaksi tulevaisuuteen Yhdysvaltain vahvan talouskehityksen vuoksi. Niin kutsuttu ”soft landing” eli pehmeä laskeutuminen on monen pankin ja sijoitustalon perusskenaario.
Valtionlainojen tuottoon liittyvä niin kutsuttu aikapreemio on jälleen positiivinen. Edellisen kerran se oli sitä noin vuosi sitten. Se tarkoittaa, että 10-vuotinen valtionlainan tuotto on korkeampi kuin on 10 kertaa rullattu odotettu vuoden valtionlainan tuotto. Siispä 10-vuotisen valtionlainan viisi prosenttia on pitkästä aikaa tosiasia, vaikka odotettu vuoden korko 10 vuoden aikajaksolla on matalampi kuin viisi prosenttia.
Pitkät korot saattavat vielä hieman nousta, jos niiden tuoton volatiliteetti pysyy korkeana ja aikapreemio kasvaa. Lisäksi inflaatio-odotukset ovat suuressa roolissa. Inflaatio-odotuksien kannalta Yhdysvaltain työllisyyskehitys ja geopoliittiset riskit ovat keskeisiä. Työllisyyskehitys määrää palkkojen suunnan ja vaikuttaa varsinkin pohjainflaatioon. Geopoliittisilla riskeillä on merkittävä vaikutus energian hintaan. Siispä inflaatio-odotuksiin liittyy suurta epävarmuutta nykytilanteessa.
Pidemmällä aikavälillä koroissa on todennäköisesti laskupaineita. Takana on nopeimmat koronnostot 1980-luvun alun nostosyklin jälkeen. Historian perusteella ohjauskorko on vaikea saada ”oikein”, jos nostotahti on nopea. Rahapolitiikkaa saatettiin kiristettiin liian nopeasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Pitkien korkojen merkittävä nousu on historiallisesti kasvattanut finanssikriisin riskiä. Siitä ei ole toistaiseksi merkkejä.
