Tunnusluvut

Osinkosijoituksia on moneen lähtöön, yksi on ylitse muiden

Osinkojen kasvattajat tarjoavat hämmästyttävän paljon parempaa tuottoa kuin tasaista osinkoa maksavat yhtiöt.

Korkeita osinkotuottoja saalistava osakesijoittaja saattaa kuvitella, että suurimmat osinkotuottoja tarjoavat yhtiöt ovat parhaita kohteita.

Se saattaa kuitenkin olla virhe.

”Suuri osinkotuotto ei merkitse mitään, jos osake ei ylläpidä sitä. Eikä mikään osinko ole tarpeeksi suuri kompensoimaan suuria pääomatappioita”, kertoo Lucas Downey, TradeSmith Daily sijoitussivuston toimittaja sijoittajakirjeessään.

Tällä Downey viittaa niin sanottuun osinkoansaan. Tällainen ansa voi syntyä, jos osinkoa maksava yritys joutuu ongelmiin. Tällöin yhtiön osakekurssi lähtee yleensä laskuun ja osinkotuotto siksi nousee. Pelkkää osinkotuottoa tuijottava sijoittaja tulee siis valinneeksi salkkuunsa juuri niitä yrityksiä, joiden liiketoiminnan odotetaan heikentyvän.

Pelkän osinkotuoton sijaan sijoittajan kannattaa etsiä yhtiöitä, jotka kykenevät kasvattamaan osinkojaan vuodesta toiseen, Downey toteaa.

Kaikkein parhaimpia osinkojen kasvattajia kutsutaan osinkoaristokraateiksi. Ne ovat yhtiöitä, joilla on ansiokkaasti takanaan yli 25 vuotta peräkkäisiä osinkojen korotuksia. Hyviä kohteita osinkojen metsästäjille ovat Downeyn mukaan myös ne yritykset, jotka ovat vasta aloittamassa osinkojen maksua.

Osinkojen kasvattajat ovat tarjonneet häikäisevää tuottoa

Osinkoaristokraatit tarjoavat paitsi kovaa osakekohtaisen tuloksen kasvua, myös kovaa tuottoa pitkällä tähtäimellä. Osinkojen jatkuva ja johdonmukainen kasvu on myös merkki laadusta, sillä vain säännöllisesti tuloskuntoaan parantava yritys kykenee kasvattamaan osinkoja vuodesta toiseen.

Downey osoittaa varsin vakuuttavasti, miksi osinkojen kasvattajat ovat monin verroin tuottavampia sijoituskohteita kuin ne yhtiöt, jotka eivät kasvata osinkojaan.

Vuosina 1973-2022 Yhdysvalloissa osingonkasvattajiin ja osinkojen maksujen aloittaviin yrityksiin sijoitettu 100 dollaria muuttui peräti 13 061 dollariksi. Sijoitus näihin yhtiöihin on tuottanut selvästi yli vertailuindeksin, joka tässä tapauksessa on tasapainotettu S&P 500 -indeksi. Tasapainotetussa indeksissä kaikkien yhtiöiden paino indeksin arvosta on sama.

Lähde: Ned Davis Research and Hartford Funds.

Sen sijaan sijoittamalla osakkeisiin, joiden osinkosumma ei kasvanut, olisi 100 euroa noussut 8060 dollariin. Jos taas sijoitukset olisi tehty niihin yhtiöihin, joiden osinkopolitiikka ei muuttunut, olisi sijoittaja saanut vain 2 441 dollaria – mikä on paljon vähemmän kuin koko tasapainotetun S&P 500 -indeksin tuotto.

Jos taas sijoittajan rahat olisivat eksyneet niihin yhtiöihin, jotka olivat alentaneet osinkojaan tai lopettaneet osinkojen maksamisen tykkänään, olisi 100 dollarista jäljellä vuonna 2022 vaivaiset 74 dollaria. Eli tällaiset sijoitukset olisivat tappiollisia.

Erot ovat siis huomattavia osingonkasvattajien eduksi.

”Tämä osoittaa meille, että kaikki osinko-osakkeet eivät ole samanarvoisia. Sinun on erotettava yritykset, joilla on kyky ylläpitää ja kasvattaa osinkoaan ajan mittaan”, Downey päättelee.

Miksi osinkoaristokraatit sitten pärjäsivät noinkin hyvin?

Selitys on oikeastaan melko yksinkertainen. Yhtiö kasvattaa yleensä osinkojaan vain, jos sen liikevaihto, operatiivinen tulos ja ennen kaikkea osakekohtainen tulos kasvaa. Osinkojen kasvattaminen on siis taloudellisesti terveen yhtiön merkki.

Mistä osinkoaristokraatit löytyvät? Yksi mittari voi toimia apuvälineenä etsinnässä

Osinkojaan johdonmukaisesti kasvattavat yhtiö siis murskaavat yleensä siis markkinat. Tässä tulee vastaan kuitenkin yksi haaste. Miten sijoittaja voi sitten löytää tällaiset helmet?

Downeyn mukaan yksi helppo mittari, jonka avulla voit etsiä hyvin tuottavia osinkoyrityksiä, on osingonjakosuhde. Se kertoo, kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa osinkoina ulos.

Korkean osingonjakosuhteen yritykset osoittavat, että suuri osa niiden tuloista käytetään osinkojen maksamiseen. Downeyn mukaan tämä voi olla ongelma, sillä jos tulos laskee, osinko voi olla vaarassa. Sitä vastoin alhainen osingonjakosuhde viittaa siihen, että yrityksellä on runsaasti mahdollisuuksia paitsi jatkaa osingonmaksua myös lisätä sitä.

”Itse etsin potentiaalisina osinkojen kasvukohteina yrityksiä, joiden osingonjakosuhde on 50 prosenttia tai alle”, Downey kertoo.

Tämä 50 prosenttia osoittaa hänen mukaansa kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin jos tulos laskee hieman, sen ei pitäisi vaikuttaa osinkoon. Tässä on siis hieman turvaa. Toiseksi jos tulot kasvavat, yhtiö pystyy kasvattamaan osingonjakoa.

Kommentoi
Ylös
>