Osakekurssien laskukierre alkaa pörssikonkari Hannu Angervuon mukaan ottaa kovaa pohjaa alleen jopa noin vuoden aikaviiveellä.
Hannu Angervuon mukaan pörssiyhtiöiden tulosten pohjakosketus tulee aikaisintaan vastaan ensi vuoden ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
”Osakekurssien nousua voi siten joutua odottamaan useita vuosineljänneksiä eteenpäin”, hän ennustaa.
Suuret pörssiyhtiöt ovat jo pääosin julkistaneet kolmannen vuosikvartaalin lukunsa.
Tuloskauden menestyjä on Nordea, joka teki huiman 441 miljoonan euron tulosparannuksen kolmannella neljänneksellä. Ilman Nordeaa yhteenlaskettu liikevoitto olisi heikentynyt 26 prosenttia jo raportoineilla yhtiöillä.
Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa Nordea on parantanut liikevoittoa lähes 1,2 miljardia euroa.
Metsäteollisuuden ohella pettymykseksi voi nostaa pörssin tilauskannaltaan ennätyksellisten konepajojen uusien tilausten pudotuksen, mikä tuo riskin liikevaihdon ja kannattavuuden sekä tilauskantojen heikentymisestä seuraaville vuosineljänneksille.
”Sijoittajien ja taloustietäjien kannattaa ottaa tarkka sihti vientilukujen seurannassa”, Angervuo viittaa osaltaan pörssiyhtiöiden kolmanteen osavuoden antiin.
”Ikävä ampua alas toiveikkuutta”
Konepajojen osakekurssit ovat pudonneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin yhtiöiden kolmannen kvartaalin huipputulosten julkistamisen yhteydessä. Angervuo antaa nyt huutia ekonomisteille, jotka liputtavat jo nousukauden avauksesta loppuvuodelle.
”On ikävä ampua alas toiveikkuutta, mutta Helsingin pörssin syklin kurssipohja ei ole vielä tullut vastaan, kun katsoo erityisesti Euroalueen talouden alakuloa ja pörssiyritysten kannattavuuden jyrkkää heikkenemistä.”
Sijoittajan kannattaa noteerata, että kaksi vientimaata eli Saksa ja Ruotsi rämpivät nyt nollakasvussa. Ennusteista voi poimia vain pientä vauhdittumista ensi vuodelle. Euroalueen pörssiyhtiöiden tulokset kääntyvät ennusteiden mukaan nousun puolelle vasta ensi vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.
”Ekonomistien positiiviset kannanotot kuluttajavetoisuudesta eivät heti nosta laitteiden eikä koneiden eikä sellun hintaa”, Angervuo heittää.
Angervuon mukaan sijoittajien ja ekonomistien kannattaa tarkkailla lisäksi Yhdysvaltain Kiinan talouden kehityskulkuja.
”Helsingin pörssin menestyminen on merkittävästi kiinni vientiyhtiöistä, mikä on jäänyt ja jää liikaa paitsioon pörssi- ja ekonomistipiireissä, Angervuo lisää.
Helsingin pörssi nousee tai laskee pitkälle vientiyhtiöiden tahdissa, eli 25 suurinta eli teollisuusyhtiötä tekevät valtaosan kurssikehityksestä ja tuloksesta.
Pitkä harppaus uuteen huippuun
Helsingin pörssi on pidempään pysynyt pörssien alelaarissa. Ennusteet loppuvuoden osakekurssien paluusta huipulle murenevat palasiksi ainakin pörssin laskuprosenttien valossa.
Angervuo toteaa, että Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut kuluvan vuoden aikana 15,2 prosenttia ja yleisindeksi 15,7 prosenttia 27. lokakuuta mennessä.
”Vuoden 2021 syyskuun 6. päivän huipulta portfolioindeksi on laskenut 32,1 prosenttia ja uudelle huipulle kertyy nyt matkaa 47,3 prosenttia, mitä voi pitää kovana saavutuksena pidemmälläkin aikavälillä”, Angervuo valaisee sijoittajia kylmillä luvuilla.
”Lähikuukausien kurssikehitys ratkaisee sen, että jatkaako Helsingin pörssi laskevalla trendillä jo 26 kuukautta yhteen putkeen eli vuoden 2021 syyskuusta lähtien”, hän lisää.
Valoa löytyy Helsingin pörssille pidemmältä aikaväliltä. Osakekurssien nousevaa trendiä on kestänyt jo vuoden 2012 kesästä lähtien 134 kuukautta eli yli 11 vuotta.
”Nousua on kertynyt kuukausi-indeksillä mitattuna noin 110 prosenttia, kun lokakuun lasku tulee laskelmiin mukaan”, Angervuo lisää.
Tuloksissa syvä notkahdus
Sijoittajan piinaa voi valaista osasavuosien annilla. Pörssin ankkuriyhtiöiden eli teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto heikkeni 11,6 prosenttia kolmannella neljänneksellä verrattuna edellisen vastaavan jaksoon.
Angervuo laskee, että teollisuuden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto aleni 30 prosenttia, mitä voi pitää historiallisen nopeana ja jyrkkänä. Tulos rahoituserien jälkeen heikkeni noin kolmanneksen samalla aikajaksolla.
Angervuon mukaan tulosten synkkyys tulee esiin pörssiyhtiöiden liikevoitossa, joka rojahti 28 prosenttia alas ja liikevaihtoon tuli 13 prosenttia miinusta.
Sijoittaja keskittyy paljolti rahoituserien jälkeen tulokseen, joka heikkeni 30 prosenttia osavuotensa julkistaneilla yhtiöillä. Ja metsäyhtiöiden yhteenlaskettu tulos heikkeni yli 80 prosenttia.
Konepajat jälkisyklisiä
Konepajat, kuten Konecranes ja Cargotec tehtailivat ennätystason tuloksia kolmannella kvartaalilla. Valmet puolestaan saavuttaa historiallisen huipputuloksen kuluvalta tilikaudelta. Konekin nosti kannattavuuttaan.
Yhtiöiden tilauskertymät lähtivät kuitenkin luisumaan alas jo toisella vuosineljänneksellä, ja uusien tilausten virtaus hidastui jopa kaksinumeroisin prosenttiluvuin kolmannella neljänneksellä.
”Konepajat ovat jälkisyklisiä yhtiöitä, joiden pudotus on osavuosilukujen valossa vasta lähtenyt liikkeelle. Alamäki kestää useita vuosineljänneksiä,” Angervuo toteaa.
Myös suurin osa konepajoista pyörittää metsän vientitehtaitaan myös Suomessa.
Kolmen miljardin hävikki metsässä
Etenkin metsäyhtiöiden tulosten rojahdus ravisteli sijoittajia, jotka ovat haalineet salkkuunsa UPM:ää, Stora Ensoa ja Metsä Boardia. Metsätrio lukeutuu samalla suuriin vientitulojen tuojiin.
Entä kuinka paljon metsäyhtiöiden tuloksista katoaa yhteensä kuluvalla tilikaudella?
Angervuo arvioi, että menetykset tekevät yhteensä noin kolme miljardia euroa. Markkinasellun hintojen korotukset ovat toistaiseksi jääneet haaveeksi. Ruotsalainen metsäjätti SCA nosti viikko sitten havusellun hinnan Euroopan markkinoilla 1200 dollariin. Markkinasellun hinta nousi korkeimmillaan 1 500 vuona 2022.
”Sellun keittoon tulee noin seitsemän miljoonaa tonnia lisää kapasiteettia. Yhtiöt investoivat kilpaa myös kraftlineriin eli sama klassinen tarina investointien vimmasta toistuu metsäyhtiöissä eri suhdanteiden aikana.”
Metallissakin odotettu pudotus
Outokumpu pyörittää vientitehtaitaan Torniossa ja SSAB Raahessa ja Hämeenlinnassa. Kummatkin yhtiöt ovat nostaneet myyntiään kannattavuuttaan Yhdysvaltain tehtaillaan.
SSAB:n liikevaihto laski kolmannella neljänneksellä noin seitsemän prosenttia ja liikevoitto putosi kolmanneksen. Angervuo ennustaa, että Outokummun liikevoitto kolmannella neljänneksellä jää hieman positiiviseksi.
”SSAB:n ja Outokummun yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen putoaa yli 1,5 miljardia euroa koko vuodelta”, Angervuo toteaa. Outokumpu julkistaa osavuotensa 7. marraskuutta
Entä mikä viesti piensijoittajalle pörssikonkarilta?
”Kannattaa perehtyä yhtiöiden markkinaennusteisiin ja etenkin nyt tilauskirjoihin sekä myös kassavirtaan, mikä turvaa osinkoja”, Angervuo lisää.
Wärtsilä julkistaa lukunsa tiistaina.
