Kumppaniblogit

Suomen tautiin on lääkkeet

Valtiovarainministerin esittelemän kehyksen mukainen valtion alijäämä on 46 miljardia euroa vaalikaudessa kattaen vuodet 2024-27. Tämä on oire Suomen taudista.

Alijäämäksi tai uudeksi lisävalaksi mainittu 46 tuhatta miljoonaa on iso luku – uusi ennätys. Ihmisen tasolle tuotuna se tarkoittaa 33.000 euroa lisää velkaa per nelihenkinen perhe per yksi vaalikausi. Jokaiselle. Yhdessä vaalikaudessa.

Tai jos tällä politiikalla jatketaan – se tarkoittaa  neljännesmiljoona euroa lisää julkista velkaa per nelihenkinen perhe per 30 vuotta. Jokaiselle. Suomen tauti tulee kalliiksi.

Suomen taudin toinen puoli on, että samalla tuskailemme palveluiden laadun ja tekijäpulan kanssa. Ja kuitenkin yli puoli miljoonaa työikäistä on joko työelämän ulkopuolella tai vailla työtä.

Verojen nostolla yli varojen elävän valtion ongelmaa – Suomen tautia –  on vaikea hoitaa.

Meillä on valmiiksi yksi  maailman korkeimmista kokonaisveroasteista. Sitä pitäisi nopeasti laskea, jotta 15 vuoden nollakasvu voitaisiin kääntää kasvuun.

Jos taas kokonaisveroasteemme olisi samaa tasoa kuin muiden kehittyneiden länsimaisten OECD-maiden, alijäämä olisi vielä kammottavampi. Nyt verotamme eri tavoin yhteensä noin 25 miljardia euroa vuodessa OECD-keskiarvoa enemmän. Joka vuosi.

Jos kokonaisveroasteemme olisi OECD-tasoinen, alijäämä eli pelkistäen lisävelan tarve, olisi vuotuisen 11,5 miljardin sijaan 36,5 miljardia eroa vuodessa eli 146 miljardia euroa vaalikaudessa. Laskimesta alkavat luvut loppua Suomen taudin edessä.

Toivottavasti jokainen tämän luettuaan ymmärtää, että vuosikymmenten saatossa rakennettu yhteiskuntamalli on talouden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta – paremman sanan puutteessa – kestämätön.  Siitä kertovat Suomen taudin oireet.

Keskeinen kysymys kuuluu – miksi valtio on Suomessa kallis? Miksi suomalaiset poliitikot tarvitsevat merkittävästi enemmän veronmaksajien rahaa valtion hoitamiseen kun länsimaiset kollegansa?

Tämä ydinkysymys on vastaamatta ja osin esittämättäkin – tulkoon nyt tässä esitetyksi.

Talouspolitiikan kysymysten ratkominen on politiikan ytimessä.  Turvallisuuden ohella Suomen taudin parantamiseen tulisi nyt kiinnittää kaikki huomio. Ilman tämän ratkaisemista ei oikein muutakaan voida ratkoa.

Ratkaisun ytimessä ovat systeemiset muutokset verotukseen, yrittämiseen, asumiseen, työhön ja moneen muuhun. Yhteistä niille on valtio roolin pienentäminen ja markkinatalouden lisääminen.

Näitä voimme tehdä omin toimin. Julkista taloutta on supistettava. Kansantalous on saatava kasvuun.

Oma alueensa on EU-politiikka. Suomi on yksi vähävaraisimpia ja nopeiten velkaantuvia maita. Emme voi olla jatkuvasti nettomaksajana. Tulonsiirtounioni ei toimi. Nyt rahoitamme meitä vauraampia.

Meidän on myös löydettävä keinot pitää luonnonvarat – metsät ensisijassa – nykyistä paremmin oman päätöksenteon ja hallinnan piirissä. Ennallistamisasetuksen ja hiilinielujen riittävyyden itseruoskinnan sijaan asetelma on käännettävä. On etsittävä keinot luoda metsistä kansallista varallisuutta myös ilmastotoimissa.

Tarkoitus ei ollut pelästyttää – pystymme ratkomaan tämän. Suomen tauti on parannettavissa kun löydämme tahdon ja oikeat ihmiset hoitamaan. Tosiasioiden tunnustaminen ja oikeiden kysymysten asettaminen ovat ensiaskelia polulla.

Petri Roininen

Kommentoi
Ylös
>