John Hussman on amerikkalainen taloustieteilijä ja hedge-rahaston johtaja. Hussman on tunnettu vahvasti kvantitatiivisesta lähestymistavastaan makrosijoittamiseen ja hän julkaisee säännöllisesti markkinakommentteja. Hussman onnistui ennakoimaan dot-com-kuplan romahduksen sekä vuoden 2008–2009 globaalin finanssikriisin.
Hän on Yhdysvalloissa laajasti arvostettu markkina-analyytikko, joka perustaa väitteensä valtavaan tietoaineistoon. Hän on varoitellut markkinakuplasta aiemminkin, esimerkiksi vuonna 2017, jolloin Hussman odotti S&P 500 -osakeindeksin tuottavan seuraavan 10 vuoden aikana keskimäärin vaivaiset yksi prosenttia vuosituottoa.
Nyt hän on jälleen pahan ilman lintu.
USA:n S&P 500 -osakeindeksi näyttää erittäin kalliilta ja sen hinnoittelu on niin korkealla, että tulevat tuotot ovat sijoittajille negatiivisia, hän ennustaa.
”Markkinoiden arvostukset ovat yksi Yhdysvaltain historian kolmesta suuresta kuplan ääripäästä, jotka kilpailevat vuosien 1929 ja 2000 huippujen kanssa”, Hussman toteaa viimeisimmässä tutkimusmuistiossaan.
Kaksi edellistä holtittoman spekuloinnin jaksoa päättyivät tunnetuin seurauksin katastrofaalisesti, ja nykyinen kupla todennäköisesti purkautuu samalla tavalla, hän manailee.
Paluu keskiarvotuottoihin
Taloustieteilijä perustaa synkät näkymänsä analyysiin osakemarkkinoiden tuotoista viimeisen sadan vuoden aikana. Hänen mukaansa käytännössä jokainen markkinasykli historiassa on päättynyt ennustettujen S&P 500 -kokonaistuottojen palaamiseen historiallisesti tavanomaisiin tuottoihin.
Hussman on aiemminkin todennut, että yritysten tulokset, ja erityisesti tulosmarginaalit, ovat yksi syklisimpiä aikasarjoja taloustieteessä. Lisäksi yritysten tuloksille on ominaista niin sanottu mean-reverting -ominaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että keskimääräiset tulokset palautuvat aina pitkän aikavälin keskiarvoon.
”Tällä hetkellä se edellyttäisi 63 prosentin markkinatappiota S&P 500:ssa”, mikä tarkoittaisi indeksin romahdusta 1 600 pisteeseen. Se olisi alin taso sitten vuoden 2013.
”Se ei ole ennuste, mutta se on varmasti historiallisesti johdonmukainen arvio mahdollisesta laskuriskistä, jonka yli vuosikymmenen Fedin aiheuttama tuottohakuinen spekulaatio aiheuttaa. Kiinnittäkää turvavyöt.”
Hussman huomautti, että S&P 500 hinnoittelee tällä hetkellä negatiivisia tuottoja seuraavien 10–12 vuoden ajanjaksolle. Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen odotettujen tuottojen ero on nyt historian alhaisimpia tasoja. Erotus kertoo, että osakkeiden kokonaistuotto on saattaa alittaa valtion joukkovelkakirjojen tuotot noin 6,5 prosentilla vuodessa seuraavan vuosikymmenen ajan, hän laskee.
Hussman havainnollistaa laskuharjoitustaan pitkän aikavälin tuottoennusteesta alla olevalla tviitillä.
Keskuspankki loi kuplan
Sijoittajat ovat tottuneet vuosien aikana niin hyviin tuottoihin, että he eivät enää pelkää suurta laskusuhdannetta.
Taloustieteilijä on varoittanut osakemarkkinoiden katastrofista jo jonkin aikaa. Osakkeet ovat kuitenkin nousseet tänä vuonna tekoälyyn liittyvän innostuksen, inflaatiopaineiden hellittämisen ja korkojen laskutoiveiden vauhdittamana. Varsinkin USA:n talous on myös osoittautunut kestäväksi, sillä kasvu on jatkunut, työttömyys on alhainen ja inflaatio on pysytellyt viime kuukausina alle neljässä prosentissa.
Hussman näkee suurena vahinkona sen, että USA:n keskuspankki Fed on pitänyt korot lähellä nollaa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, mikä on todennäköisesti pahentanut tulevaa talouslamaa.
”Jos meillä on taantuma, älkää syyttäkö Fediä taantumasta. Syyttäkää Fediä yli vuosikymmenen kestäneestä tuottohakuisesta keinottelusta ja siitä aiheutuneista rahoitusvääristymistä – äärimmäisistä arvostuksista, spekulatiivisista tappioista, vipuvaikutteisista lainoista, vakuuttamattomista talletuksista ja löysistä luottoehdoista – jotka epäilemättä pahentavat taantumaa”, taloustieteilijä valittelee.
Artikkelia on täydennetty 19.10. klo 9.35 Hussmanin tviitillä, joka esittää hänen mallinsa pitkän aikavälin tuottoennusteen graafisesti.
Interesting point of views.
Ei FED ole pelkästään sijoittajan asialla. Jos niin olisi, niin eläisimme vieläkin lähes nollakorkojen aikaa.
En todellakaan kiistä Hussmanin ammattitaitoa, enkä johtopäätöksiä, mutta jos Yhdysvaltojen suurimpien yhtiöiden kurssikehitystä hieman avaa, niin ero ”Magnificent Seven-yhtiöiden” ja muiden välillä on aika huima.
Luottokorttiyhtiöt tai virvoitusjuomajätit tekevät kasvavia voittoja vuodesta toiseen, mutta niiden kurssikehitys on ollut todella hillittyä verrattuna vaikka Broadcomin tai Microsoftin kehitykseen NVIDIAsta puhumattakaan.
Välillä tuntuu, että keskuspankeille on sijoittajien puolesta varattu ”väylän siloittajan rooli”, eli Greenspanin puttia odotellaan.
Keskuspankki kuitenkin meillä pyrkii pitämään rahan arvon vakaana ja rapakon takana pitäisi sen lisäksi katsoa työllisyyden perään.