Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan, ja kasvu on ensi vuonnakin kituliasta. Pellervon taloustutkimuksen tuoreen ennusteen mukaan Suomen työllisyys on lähdössä laskuun, ja lomautuksia tullaan näkemään runsaasti. Varsinkin rakennusala on suurissa vaikeuksissa.
Myös Finnvera näkee synkkiä pilviä taivaalla.
Suomen viennin kasvu saattaa alentua kohdemaiden heikon talouskehityksen takia noin neljä miljardilla eurolla vuonna 2023 ja 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2024. Tämä käy ilmi Finnveran tuoreesta Rahoitus & kasvu -katsauksesta.
Finnveran laskelmien mukaan yhden prosenttiyksikön lasku viennin kohdemaan talouskasvussa vähentää 2–3 prosenttiyksikköä Suomen viennin kasvusta.
Tavaraviennissä Suomen tärkeimmät kauppakumppanit heinäkuussa 2023 olivat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi, Hollanti, Kiina, Puola ja Viro. Niiden yhteenlaskettu tavaravienti kattoi liki 60 prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Euromääräisesti Suomen tavaravienti on alentunut viime aikoina maasta riippuen jopa 12–25 prosenttia.
Perinteisesti tärkeimpänä vientimaana pidetyn Saksan talouskasvun odotetaan alentuvan jopa kolmella prosentilla aikaisemmin ennustettuun verrattuna.
Isku Suomen kansantaloudelle
Finnveran laskutoimitus heikon talouskasvun yhteydestä viennin alenemiseen tarkoittaisi, että lovi Suomen vientiin olisi karkeasti arvioiden jopa 600 miljoonaa euroa.
”Viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka on vahvasti riippuvainen viennin tuomista tuloista ja arvonlisästä. Teoriassa on mahdollista, että Saksa olisi erikoistapaus. Mutta vaikka laskentamallimme on karkea arvio, laskelmien mukaan pienenevän talouskasvun ja Suomen laskevan kokonaisviennin tasolla on vahva tilastollinen vastaavuus”, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa.
Tulokseen vaikuttavat erityisesti ne maat, joihin Suomi vie euromääräisesti paljon, koska niiden talouskasvu saa laskelmassa suuremman painon. Kokonaisuudessaan globaalin talouden hidastuminen ja vientikysynnän heikentyminen voisi johtaa noin neljän miljardin euron tiputukseen viennissä verrattuna normaaliin.
Kotamäen mukaan tärkeää on huomata, että kyse on skenaariosta, jossa länsimaiden talouskasvu jää nollan tuntumaan, mitä voi pitää vallitsevat riskit huomioiden optimistisena skenaariona.
”Vientikysynnän heikentymisen iskua Suomen talouteen vahvistaa se, että meillä talouskasvu on ollut nollissa jo kohta vuodenpäivät, ja kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen pessimististä. Yksityinen kulutus tulee alentumaan, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet eikä merkittävää parannusta asiaan ole odotettavissa tänä vuonna. Investoinnit ovat monin paikoin jäissä korkotason nousun ja globaalin epävarmuuden takia”, hän toteaa.
Taantuma korjaa inflaatio-ongelman
Euroalueen ennakollisten inflaatiolukujen perusteella Suomen inflaatio hidastui syyskuussa edelleen ja oli 3,0 prosenttia. Euroalueen inflaatio puolestaan hidastui noin prosenttiyksiköllä 4,3 prosenttiin.
”Inflaation hidastuminen johtuu keskeisesti paitsi jyrkästi nousseista koroista, myös talouskasvun hidastumisesta monissa euromaissa”, Kotamäki toteaa.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että sekä Suomi että euroalue vajoaa vähintään mietoon taantumaan, mikä korjaa ”kuin itsestään” myös inflaatio-ongelman. Muita ongelmia tuleekin sitten tilalle.
”Tämä tietää enemmän konkursseja yrityksille, mutta todennäköisesti, varsinkin mikäli tilanne pitkittyy, myös työttömyyden kasvua.”
Kotamäen mukaan nähtäväksi jää, onko EKP:n rahapoliittinen kiristys ollut liian nopeaa ja liian jyrkkää koko euroalueen näkökulmasta.
”Taloustilanne on hankala korkean julkisen velan kanssa kamppaileville euromaille. Viime vuosien talouskehitys on alleviivannut sitä tosiasiaa, että hyvinä aikoina päättäjät eivät ole halukkaita säästämään pahan päivän varalle, mutta huonoina aikoina alijäämien on annettu kasvaa voimakkaasti. Suhdanteiden näkökulmasta epäsymmetrisen finanssipolitiikan ei ole syytä jatkua loputtomiin, mutta poliittisesti asia on vähintäänkin kimurantti.”
Kotamäen mukaan vallitseva globaali taloustilanne ja sen Suomeen ulottuvat vaikutukset osoittavat hyvin, kuinka Suomi on pienenä ja suhteellisen avoimena kansantaloutena altis markkinoiden globaaleille liikkeille.
”Suomen kannalta paras vakuutus olisi pitää talouden rakenteet joustavina, jotta elpyminen voisi tapahtua nopeasti ja mahdollisimman vähäisin vaurioin. Valitettavasti Suomen ongelmina ovat korkean rakenteellinen työttömyys, vanheneva väestö ja korkea julkinen velka”, pääekonomisti toteaa.
Hyvä uutinen on Kotamäen mukaan kuitenkin se, että sekä istuvalla että tulevilla hallituksilla tulee olemaan kädet täynnä työtä talouden tervehdyttämisessä.
