Yhdysvaltain keskuspankki eli Federal Reserve (lyhennettynä Fed) toimii kaksoismandaatin mukaisesti. Sen tavoitteita ovat maksimaalinen työllisyys ja hintavakaus. Hintavakaus tarkoittaa matalaa ja vakaata inflaatiota. Fedin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia vuodessa.
Kaksoismandaattiin sisältyy myös kolmas tavoite. Se on maltillinen korkotaso pitkissä koroissa. Se toteutuu parhaiten, kun sijoittajat luottavat keskuspankin toimiin hintavakauden suhteen. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat silloin ankkuroituneina lähelle Fedin inflaatiotavoitetta.
Fed käyttää erilaisia rahapoliittisia työkaluja saavuttaakseen tavoitteensa. Työkaluista tärkein on keskuspankin ohjauskorko, jolla pankit lainaavat ja ottavat yli yön -luottoa toisilta pankeilta. Muita merkittäviä työkaluja ovat muun muassa arvopapereiden osto-ohjelmat ja vähimmäisvarantovaatimukset.
Fed on voittoa tavoittelematon yhteisö. Se tilittää voittonsa valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriölle tilitettävästä voitosta on vähennetty Fedin menot. Tilitettävä summa on siis nettotulos. Valtiovarainministeriö käyttää voittovarat liittovaltion menoihin. Fed on siirtänyt voittoja valtionvarainministeriölle vuodesta 2009 alkaen peräti noin 1070 miljardia dollaria.
Fedin tulot koostuvat korkotuotoista ja erilaisista palvelupalkkioista. Suurin osuus korkotuloista muodostuu sen omistamista valtionlainoista ja asuntovakuudellisista arvopapereista.
Keskuspankin menoja ovat korkokulut sekä operatiiviset kulut. Operatiivisista kustannuksista noin 85 prosenttia on Fedin 12:n paikallispankin operatiivisia kuluja. Se maksaa korkoa pankkireserveille ja takaisinostositoumuksille. Lisäksi Fed jakaa osinkoa paikallispankeille, jotka ovat sen osakkeenomistajia.
Nettotulos voi olla myös tappiollinen. Tappiot eivät aiheuta rahaliikennettä keskuspankin ja valtiovarainministeriön välillä. Fed kattaa mahdolliset tappiot myöhemmin voitoilla. Sen on siis päästävä kumulatiivisesti voiton puolelle, jotta se voi jälleen tilittää voittoja valtiovarainministeriölle.
Korkotason nousu on vaikuttanut merkittävästi Fedin nettotulokseen. Keskuspankin kertyneet tappiot olivat jo noin 107 miljardia dollaria 4. lokakuuta tilanteen mukaan. Fed maksaa tällä hetkellä 5,40 prosenttia korkoa 3241 miljardin dollarin pankkireserveille ja 5,30 prosenttia korkoa 1632 miljardin dollarin takaisinostositoumuksille.
Pankkireservien määrä nousi vuoden aikana 164 miljardilla dollarilla, mutta takaisinostositoumusten määrä laski peräti 913 miljardilla dollarilla. Korkomenojen kohteena oleva pääoma on pienentynyt Fedin kiristyvän rahapolitiikan ansiosta. Toisaalta sen vuoksi myös Fedin korkotuotot ovat supistuneet.
Valtiovarainministeriön on siis turha odottaa lähiaikoina apua Fediltä Yhdysvaltojen noin kuuden prosentin budjetin alijäämän rahoittamiseen. Budjetin alijäämä on huolestuttavalla tasolla verrattuna siihen, että Yhdysvalloissa on käytännössä täystyöllisyys. Se tarkoittaa, että finanssipolitiikan lähtökohdat seuraavaan taantumaan ovat aiempaa heikommat.
