Pörssin nousumarkkinoiden aikana moni pitkäjänteinen säästäjä haki lisätuloja pörssistä sijoittamalla säästöjä rahastoihin tai suoriin osakeihin. Viimeisen parin vuoden ajan markkinoiden tilanne on ollut epävarma.
Se on aina, mutta viime vuosien vapaapudotus Helsingin pörssissä on ollut tavallista pidempi.
Pitkäjänteinen säästäminen on historian saatossa osoittanut kerta toisensa jälkeen kannattavaksi strategiaksi, mutta markkinoiden ajoittaminen on haastavaa myös ammattilaiselle.
Vaikka säätäisimme myös pitkäjänteisesti, jokaisella meillä on ajoittain tarve myös lyhytaikaiselle säästämiselle. Toisinaan osaamme jo ennakoida, kuinka säästämisen tarve realisoituu jo tietyn ajan kuluessa.
Kuluttajahintaindeksin inflaatioluvut julki
Tilastotietokeskuksen lokakuun ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistettujen kuluttajahintatietojen inflaatio oli vuositasolla enää 2,4 prosenttiin. Syyskuussa vastaava luku oli 3,0 prosenttia. Marraskuun lukeman odotetaan tippuvan alle kahteen prosenttiin.
Syyskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksi vuosimuutokseen eniten nostavasti vaikuttaneita hyödykkeitä oli kulttuuri ja vapaa-aika.
Lokakuussa ruoan hinnan nousu oli maltillisempaa kuin edelliskuussa. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat lokakuussa keskimäärin 3,9 prosenttia vuoden takaisesta. Lokakuun tuoreissa inflaatioluvuissa nähtiin jo deflaation uhkaa.
Deflaatio eli rahan arvon vahvistuminen on erityistä myrkkyä taloudelliselle toimeliaisuudelle. Rahan arvon vahvistuessa ihmiset siirtävät harkinnan varaisia ostoja ja jäävät odottamaan jopa hintojen laskua.
Korkojen noustessa kulutustottumukset muuttuvat
Korkojen noustessa moni laskee säästämisen kulutusluottoa kannattavammaksi strategiaksi hankintoja tehdessä. Hankintoja varten päätetään mieluummin kerätä varoja sivuun.
Oli säästäjällä uuden asunnonkäsirahan tarve, auton osto edessä tai mukava perheloma kaukomaihin mielessä. Säästäjä joutuu myös pohtimaan, pitääkö markkinoita kontrata ja pitää markkinoiden epävarmuutta hyvänä ostohetkenä.
Vaihtoehtona lyhytaikaiselle säästämiselle on esimerkiksi jättää rahat käyttötilille. Jotkin pankit tarjoavat myös käyttötilille matalaa korkoa. Tyypillisesti pankit tarjoavat myös säästötilejä ja määräaikaisia talletustilejä. Esimerkiksi Saldo Bank tarjoaa 4,0 prosentin korkoa määräaikaistalletuksille.
Inflaatio on piilovero, joka syö säästöjä
Keskuspankkien hintavakauspolitiikan vuoksi myös säästöt menettävät arvoaan. Euroopan Keskuspankin neuvosto katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä.
Inflaatiotavoite on symmetrinen, eli sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiovauhtia pidetään yhtä kielteisinä. Koska pitkällä aikavälillä raha tulee menettämään arvoaan keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa, säästäjän on järkevää pyrkiä etsimään käteiselle inflaatiota korkeampaa tuottoa.
Inflaatio on piilovero, jonka vaikutukset eivät näy yhtä selkeästi kuin verojen korotukset. Inflaatiopolitiikalla varmistetaan, että olemassa oleva raha pidetään töissä jossakin vuotuista inflaatiota paremmassa sijoituskohteessa.
Matalan riskin tuotot
Koska rahastosäästäminen ja pörssimarkkina ovat tällä hetkellä arvaamattomat, sijoittajat pyrkivät etsimään matalamman riskin tuottokohteita. Kuluttajalle helppona vaihtoehtona ovat pankkien tarjoamat säästötilit ja määräaikaistalletukset.
Säästötileillä on tyypillisesti määräaikaistilejä matalampi talletuskorko.
Tyypillisesti suomalaiset käyttävät pankkipalveluita keskitetysti ja suurimmat pankit ohjaavat tähän esimerkiksi lainaneuvottelutilanteissa, mutta maksimi talletussuojan vuoksi hajauttaminen kannattaa.
Suomalainen talletussuojan maksimikorvausraja on pankin kaatuessa 100 000 euroa. Tämän vuoksi olisi järkevää hajauttaa talletuksia eri pankkeihin tai eri sijoituselementteihin.
Määräaikaistalletuksissa säästäjä lukittautuu vallitsevaan korkotasoon pankin kanssa sovituksi määräajaksi, säästötilillä korko elää korkomarkkinoiden mukaan.
Tutustu lisää Saldo Bankin määräaikaistalletukseen
Korjaus 2.11 klo 22:10: yhtenäistetty yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin keskeisimmät muuttujat, koska kuluttajahintaindeksiä ei ole vielä lokakuulta julkaistu.
Jutussa sanotaan, että ”Syyskuussa kuluttajahintaindeksi vuosimuutokseen eniten nostavasti vaikuttaneita hyödykkeitä olivat asuntolainojen ja kulutusluottojen korot. ”
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli lokakuussa 2,4 %. Syyskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 3,0 %.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä (YKHI) ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.