Kiinteistökaupat hyytyneet finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat, kertoo KTI Kiinteistötieto.
Tampere Tampere
Ilmakuva Tampereelta.
Tampere
Ilmakuva Tampereelta.

KTI Kiinteistötiedon mukaan kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt poikkeuksellisen rajusti.

KTI:n transaktioseurannassa vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppavolyymi jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan vuoden 2022 vastaavan ajanjakson kuudesta miljardista eurosta. Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin vain noin 370 miljoonan euron arvosta.

Viimeksi näin matalia lukemia on tilastoitu finanssikriisin jälkeisinä kituliaan kiinteistökaupan vuosina 2009–2013, ja silloinkin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon vain muutamana vuosineljänneksenä.

KTI:n mukaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskoko on noihin vuosiin verrattuna yli kaksinkertaistunut, joten suhteellisesti kuluvan vuoden kiinteistökaupankäynti on vielä finanssikriisin jälkeisiä vuosia hiljaisempaa.

Korkojen nousu on myrkkyä kiinteistö- ja asuntomarkkinoille

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä sekin on huomattavasti viime vuosien totuttua tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä, ja kuluvankin vuoden aikana on Suomeen rantautunut myös uusia ulkomaisia sijoittajia.

Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen yksittäisten ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Liike-, yhteiskunta- ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi-syyskuussa 200–300 miljoonan euron tietämiin, eli murto-osaan viimeisen vuosikymmenen tasoista. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia.

Korkojen nousu on johtanut kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimusten nousuun ja arvojen laskuun kautta maailman.

Lokakuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan toimistokiinteistön tuottovaatimus noteerattiin 4,7 prosenttiin ja asuntokiinteistön 4,4 prosenttiin. Nämä lukemat ovat 1,2–1,3 prosenttiyksikköä kevään 2022 pohjanoteerauksia korkeampia. KTI:n mukaan aitoa markkinatietoa ei näistä tasoista ole kuitenkaan juuri saatavissa, kun potentiaalisten myyjien ja ostajien väliset näkemyserot kiinteistöjen arvojen ja hintojen sopeutumisessa ovat estäneet kauppoja syntymästä.

KTI:n mukaan korkojen vakiintumisen odotetaan osaltaan vakiinnuttavan myös kiinteistöjen hinnanmuodostusta, ja kaupankäynnin odotetaan vilkastuvan seuraavan vuoden aikana. Kaupankäyntiä hyydyttää myös vieraan pääoman rahoituksen saatavuuden ja ehtojen kiristyminen ja hintojen nousu.   

Ammattimaisten sijoittajien uudisrakennusinvestointien jyrkkä väheneminen vaikuttaa osaltaan myös rakentamisen volyymien putoamiseen.

Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden alakulo näkyy myös hinnoissa.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 7,3 prosenttia edellisestä vuodesta ja 2,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Suurissa kaupungeissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat edelleen muuta maata nopeammin. Eniten hinnat laskivat heinä-syyskuussa Vantaalla, 9,3 prosenttia, ja Espoossa, 9,0 prosenttia vuodentakaisesta. Helsingissä osakeasuntojen hinnat laskivat 8,1 prosenttia.

Tuoko EKP:n linjanmuutos käänteen?

Hypon ekonomisti uskoo kuitenkin asuntomarkkinoiden käänteeseen.

”Viileät asuntokauppa- ja hintatilastot eivät vielä tuoneet täyskäännöstä yli vuoden jatkuneeseen alakuloon. Asuntomarkkinoiden hiljaiselo on kuitenkin käänteen edessä, kun EKP:n koronnostot ovat ohi ja hallituksen varainsiirtoveroesitys kampeaa asuntokaupan rattaat rullaamaan loppuvuoden aikana”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

EKP:n neuvosto päätti tällä viikolla pidetyssä korkokokouksessa pitää keskuspankin kolme ohjauskorkoa ennallaan. Keskuspankki on nostanut ohjauskorot historiallisen korkealle. Viimeisessä 10 korkokokouksessa ohjauskorkoja on nostettu. Nämä koronnostot ovat vaikuttaneet suoraan markkinakorkoihin ja lainojen viitekorkoihin.

KTI muistuttaa, että pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan kuitenkin sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimisto- ja liiketilojen kysyntää. Tuotannollisten tilojen kysyntä jatkuu muita toimitilasektoreita vahvempana. 

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (1) Katso kommentit (1)
  1. Kokoomus vasemmistohallitus vie Suomen yhä syvemmälle lamaan. Nyt tarvittiaisiin yrittäjyyttä, valitettavasti Kok on pankkien talutusnuorassa, yrittäjyys ei lisäänny tällä hallituskaudella.

    Asuntolainaa saa heti 300k vaikka tyhjätaskulle. Kun yrittäjä hakee lainaa 30k, kasvattaakseen yritystään ja palkatakseen lisää työntekijöitä, ei tipu. Suomi on pankkien ja vanhojen puolueiden jäänne DDR:sta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
autot autokauppa Volvo Kamux automerkki

Kamux laajentaa Saksassa - laaja ristiinmyyntiverkosto oleellinen osa liiketoimintamallia

Seuraava artikkeli
Jukka Tapaninen Aiforia Technologies

Analyysi: Aiforia on Helsingin pörssin lupaava AI-yhtiö