Talouden trendit

Yli 200 kuntaa kiristää kuntaveroa – suuremmissa kaupungeissa Jyväskylä ja Kouvola kovimmat korottajat

Sote-uudistus ja heikentynyt taloustilanne näkyy kuntien verotuspäätöksissä.

Suomen Kuntaliitto kertoo tiedotteessaan, että kunnat ovat päättäneet vuoden tauon jälkeen tuloveroprosenteistaan, minkä tuloksena kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa vuonna 2024. Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen.

Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta. 

Valtaosa näistä kunnista on pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin reilut kolme miljoonaa suomalaista. 

Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 

Taloushaasteet kasvavat voimakkaasti

Kuntaliiton mukaan korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi.  

”Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään”, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. 

Punakallion mukaan kuntien verotuspäätökset osoittavat, että kuntien rahoitusjärjestelmän laaja-alainen uudistaminen on kunnille ja kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeää.

”Kuntien toiminnasta valtaosa rahoitetaan kuntien omilla vero- ja toimintatuotoilla, joten uuden rahoitusjärjestelmän tulee olla ennustettava ja vakaa, ja sen tulee perustua uuden kunnan lakisääteisiin tehtäviin.”

Kunnilta poistui sote- ja pelastustoimen tehtävät vuoden 2023 alusta, ja ne saavat hoitaakseen työllisyyden ja elinvoiman edistämisen tehtävät vuoden 2025 alusta. 

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51. 

Kunnallisveroprosenteissa isoja eroja kuntien välillä 

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,4 prosenttiyksikköä. 

Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä). 

Kuntavero laskee yhteensä 97 kunnassa ja näistä 42 teki päätöksen pyöristystä suuremmasta laskusta. 

”Veroa laskevissa kunnissa kunnan taloudelliset tunnusluvut näyttävät tällä erää riittävän hyviltä ja kuntalaisten ostovoimaa halutaan tukea. Perinteisesti veroprosentin laskuja on perusteltu myös imagosyillä”, Punakallio tiivistää veroalennusten syitä. 

Kiinteistöverotuksessa paljon korotuksia 

Kiinteistöverotuksessa muutoksia aiheuttaa poikkeuksellisesti uuden veroprosentin lanseeraaminen, kun maapohjat erotetaan rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin sisällä.

Hallitus kohdensi verorasitusta maapohjille nostamalla veroprosentin vaihteluvälin alarajaa. Manner-Suomen kunnista 245 korottaa tämän johdosta kiinteistöveroaan. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on 248. 

”Hallituksen päätös maapohjan verotuksen kiristyksestä ohjaa korotusta kunnissa. Selvässä enemmistössä kuntia yleinen kiinteistöveroprosentti oli asetettu tuon uuden alarajan alapuolelle”, toteaa erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta. 

Montellin mukaan monet kunnat ovat seuranneet rakennusten verotuksessa maapohjan noussutta alarajaa eli pitäneet yleisen kiinteistöverotuksen samalla tasolla, ja kiinteistöverotus nousee pelkästään hallituksen päätöksen vuoksi. 

Lue myös tämä: Kunnille tuuli- ja aurinkovoimaloista reippaasti lisää tuloja kiinteistöveroina

Kommentoi
Ylös
>