Vientitulojen laskukierre lähti liikkeelle jo kesäkuussa, minkä jälkeen pörssin portfolioindeksi on heikentynyt noin kymmenen prosentin verran.
”Pörssikurssien lasku ennakoi aina vientitulojen hupenemista etunojassa,” omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa pörssi- ja vientitilastojen pitkän seurannan tuloksena.
Helsingin pörssin portfolioindeksi on pudonnut noin 30 prosenttia vuoden 2021 huipusta, mistä suurin osa kertyy kesäkuun jälkeen eli vientitulojen hyytymisen aikana.
Tilastokeskus julkisti perjantaina karmeita vientilukuja, joiden mukaan tavaravienti rojahti noin 3,6 miljardilla eurolla eli noin 12 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammi-syyskuuhun.
”Koko kuluvan vuoden vientituloista voi kadota noin kymmenen prosenttia eli jopa kymmenen miljardia euroa verrattuna vuoden 2022 huippuun eli 85 miljardiin euroon”, toteaa Angervuo, joka käyttää vientiluvuista ilmaisua ”kohti romahdusta”.
Vientitulot ovat kuukausittain huvenneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin kesäkuusta syyskuuhun.
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset ovat ottivat syvän eli 21 prosentin laskun syyskuussa. Tilauskertymien supistuminen on viime kuukausina vauhdittunut yli 20 prosentin tasolle.
”Näin jyrkkä pudotus tuli viimeksi vastaan 16 vuoden takaisen finanssikriisin aikana”, Angervuo lisää.
Elpymistä ehkä kesäkuussa
Viennin elpyminen koittaa Angervuon ennusteen mukaan ehkä ensi kesänä aikana. Pörssikurssien pohjakosketus menee ehkä ohi jo aiemmin.
”Suuret sijoittajat eivät ole vielä hinnoitelleet taantuman ja yritysten ensi vuoden tulosten heikkenemisen riskejä täysillä osakekursseihin”, Angervuo lisää.
Pörssinanalyytikot ja suuret sijoittajat pitävät osakkeiden hintojen laskun syynä tulosten heikkenemistä kuluvan vuoden lopulla. Angervuo viittaa samalla uusimpiin Factsetin kokoamien analyytikkoennusteisiin, joiden mukaan pörssin mediaani- yhtiö tulos paranee peräti 18 prosenttia ensi vuonna.
”Ennusteen riskinä on, että miten yli puolet pörssiyhtiöistä pystyy nostamaan tulostaan yli mediaaniyhtiön 18 prosentin tason. Romahdus lähti liikkeelle vasta kesällä”.
”Naurettavan halpaa”
Useat pankkiiriliikkeiden pääanalyytikot tai strategit ovat luoneet kuvaa piensijoittajalle osakkeiden ”naurettavasta halpuudesta”. Angervuo toteaa, että ”naurettavan halpa” vaatii vastapainokseen tulevien tulosten analysointia.
Metsäyhtiöiden yhteenlaskettu tulos heikkeni 80 prosenttia ja perusmetallien tuottajien noin 50 prosenttia jo kolmannella vuosikvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.
Pörssianalyytikoiden konsensusennuste marraskuulta povaa ensi vuodelle noin 1,3 miljardin euron nettotuloksen paranemista kolmelle metsäyhtiöille.
”Mistä tulosparannus oikein tulee? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos eli Etla ennustaa marraskuun toimialatutkimuksessaan ensi vuodelle vientihintojen laskua lähes kaikille teollisuuden aloille ja heikkoa kehitystä vientimäärille”, Angervuo valottaa ennusteiden ristiriitaa.
Historiasta voi poimia, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu 22,7 miljardin ennätystulos tuli viime vuonna. Edellinen ennätys eli 19,5 miljardia oli vuodelta 2007.
Angervuo jatkaa madonlukuja, että tulosparannusta on tullut vain vaivaiset 16 prosenttia 16 vuoden aikana.
”Kuluvan vuoden pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos heikkenee runsaan viidenneksen ja teollisuuden osalta kolmanneksen.”
Toiveiden tynnyri
Pörssikonkari kyseenalaistaa Etlan syyskuista suhdanne-ennustetta, joka julkisti kuluvan vuoden tavaraviennin arvon laskuksi 0,2 prosenttia.
”Etlan ennustetta voi rinnastaa toiveiden tynnyriksi syystä, että Tullin tavaratilastojen mukaan Suomen tavaraviennin pudotukseksi tuli 4,1 miljardia euroa eli 6,8 prosenttia jo yhdeksän kuukauden aikana kuluvalta vuodelta.”
Angervuo toteaa, että viennistä uhkaa kadota kaksi miljardia euroa per vuosineljännes. Sama kävi toteen 15 vuoden takaisen finanssikriisin aikana.
VR:n rautatiekuljetusten volyymit tipahtivat 29 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä ja tammi-syyskuussa laskua kertyi prosenteissa yli viidenneksen.
”Eivätkö luvut kerro siitä, että teollisuuden puuhastelu on hidastunut selvästi”, Angervuo lisää.
Odottavan aika voi käydä pitkäksi osakekurssien pohjakosketukselle sekä viennin vauhditukselle, minkä voi Angervuon mukaan päätellä IMF:n uusista mollivoittoisista talouden kasvuennusteista viime viikolta.
Antia voi luonnehtia karuksi sijoittajille sekä talouden ennustajille. IMF ennustaa euroalueen kasvuksi vain 0,7 prosenttia vuodelle 2023 ja 1,2 prosenttia vuodelle 2024.
Suomen merkittävin vientimaa Saksa sai IMF:ltä hyytävän ennusteen, joka ennakoi 0,5 prosentin miinusta vuodelle 2023 ja vain 0,9 prosenttia plussaa vuodelle 2024.
”Halvan kaasun loppuminen Venäjältä kostautuu Saksassa”, Angervuo lisää.
Suomen toiseksi suurimman vientimaa eli Ruotsi menee IMF:n mukaan 0,7 prosenttia miinukselle vuodelle 2023 ja 0,6 prosenttia plussalle 2024. Suomi junnaa paikallaan eli -0,1 prosenttia 2023 ja vain yksi prosentti vuodelle 2024.
Konepajat ennätykseen
Konepajat saavuttavat vielä kuluvalta tilikaudelta ennätystuloksen, minkä voi Angervuon mukaan päätellä tammi-syyskuun osavuosikatsauksista.
Angervuo ottaa hieman skeptisesti vastaan Factsetin kokoaman analyytikkoennusteen, jonka mukaan konepajat parantavat yhteenlaskettua nettotulostaan 4,3 prosenttia ensi vuonna.
”Uusien tilausten saantia voi nyt pitää ratkaisevana, mikä estää liikevaihdon ja kannattavuuden heikkenemisen,” Angervuo lisää.
Ulkomaisen sijoittajat pitävät tarkassa sihdissä vientilukuja. Pörssiyhtiöiden nettisivuilta voi lukea, että ulkomaiset sijoittajat ovat lokakuussa myyneet laajalla rintamalla osakkeitaan Helsingin pörssin suurista yhtiöistä
Ulkomaisten sijoittajien osuus koko pörssin markkina-arvosta laski lokakuussa vajaalla prosenttiyksiköllä 52,4 prosenttiin.
”Pudotus toki ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin jyrkin sitten maaliskuun”, Angervuo lisää.
