Kuinka kauan sijoittajat joutuvat odottamaan korkojen laskuja?

Historiallisesti keskuspankit eivät ole pitäneet korkoja pitkään korkealla. Historia ei kuitenkaan aina toista itseään.
EKP Euroopan keskuspankki Frankfurt EKP Euroopan keskuspankki Frankfurt
Kuva: iStock.com / ollo.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

Euroopan keskuspankki EKP on nostanut ohjauskorot historiallisen korkealle. Viimeisessä 10 korkokokouksessa ohjauskorkoja on nostettu. Nämä koronnostot ovat vaikuttaneet suoraan markkinakorkoihin ja lainojen viitekorkoihin.

Keskuspankki on nyt tullut tiensä päähän tältä erää. EKP:n päätös pitää ohjauskorot ennallaan perustuu alentuneisiin inflaatio-odotuksiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.

EKP ei kuitenkaan ole antanut viitteitä siitä, että se olisi vielä valmis koronlaskuihin. Kaikki riippuu keskuspankin mukaan inflaatiokehityksestä.

Markkinoilla hinnoitellaan kuitenkin jo koronlaskuja, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pankin markkinakatsauksessa.  

”EKP:lle ensimmäistä laskua hinnoitellaan jo huhti-kesäkuulle, Fedille ensi kesälle. Historian valossa varhaiset koronlaskuodotukset ovat perusteltuja. Yhdysvalloissa Fed on alkanut laskea viimeiseen 50 vuoden aikana korkoja keskimäärin viiden kuukauden jälkeen”, Gerich toteaa.

Keskuspankin toimintahistoria on lyhyt, mutta Saksan Bundesbank puolestaan on aloittanut koronlaskut keskimäärin noin yhdeksän kuukautta viimeisen noston jälkeen, pääanalyytikko kertoo.

Sekä markkinoiden odotukset että historiatieto siis viittaavat siihen, että korkojen alentaminen voisi alkaa ensi kesäkuussa.

”Jos historia toistaisi itseään ja viimeinen nosto nähtiin syyskuussa, laskut voisivat tällöin alkaa ensi vuoden kesäkuussa. Tämä muuten on myös oma perusennusteemme.”

Gerich muistuttaa kuitenkin, että keskiarvot kuitenkin kätkevät taakseen paljon vaihtelua.

”Vuosina 2006–2007 Fed piti korot huipputasoillaan 15 kuukautta. Tuolloin markkinoilla hinnoiteltiin koronlaskuja pian korkohuippujen jälkeen, ja pitkät korot kääntyivät laskuun. Talous kuitenkin piti pintansa, työmarkkinatilanne pysyi kireänä eikä Fed alkanut laskea korkojaan pitkään aikaan. Lopulta pitkät korot tekivätkin vielä uudet huiput vuonna 2007 ja koronlaskuodotukset hinnoiteltiin pois. Nykytilanteessa on paljon samankaltaisuuksia noihin aikoihin. Pohjainflaatio tosin on nyt huomattavasti korkeampi kuin tuolloin, työttömyysaste on matalampi ja työllisyyskasvu on vahvempaa.”

Pääanalyytikko arvioi, että korot pysynevätkin tässä suhdanteessa koholla huomattavasti pidempään kuin keskimääräisessä suhdanteessa.

”Itse odotamme Fedille ensimmäistä laskua vasta vuonna 2025.”

Myös Euroopassa on nähty pitkiä korkean koron jaksoja. Gerich kertoo, että Saksan Bundesbank puolestaan piti korot huipuissaan yli kaksi vuotta 1980-luvulla ja lähes puolitoista vuotta 1970-luvulla, kun inflaatio pysyi sitkeästi koholla.

Euroalueen talouskuva on jo kuitenkin heikentynyt tasoille, joilla keskuspankki on historiallisesti laskenut korkoa.

”Euroalueen vaisu talous painaneekin inflaation vähitellen myös keskuspankin tavoitteeseen. Ei ole kuitenkaan lainkaan selvää, kuinka kauan tässä prosessissa kestää. Myös euroalueella laskut voivat hyvin viivästyä ennustamastamme ensi kesästä”, Gerich toteaa.

Pääanalyytikon mukaan tämä suhdanne on poikkeuksellinen historialliseen keskiarvoon myös siinä mielessä, että kun keskuspankit ovat tyypillisessä suhdanteessa taistelleet lähinnä korkeamman inflaation uhkaa vastaan, nyt taistellaan jo toteutunutta inflaatioshokkia vastaan, jonka taltuttaminen voi viedä oman aikansa.

”Kannattaakin valmistautua myös sellaisiin skenaarioihin, joissa korot pysyvät korkeina pidempään”, hän varoittaa.

EKP päättää ohjauskorkojen avulla siitä, miten paljon pankkien pitää maksaa korkoa saadakseen rahaa lainaan keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki maksaa korkoa niiden yön yli ‑talletuksille.

Ohjauskorkojen muuttuminen vaikuttaa siksi esimerkiksi pankkien myöntämien asuntolainojen, markkinarahoituksen, pankkitalletusten ja erilaisten sijoitusten korkoihin kaikkialla taloudessa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Fortum Uniper energiayhtiö

Tutkimuslaitos väittää: Fortumin järisyttävät Uniper-tappiot olisi voitu välttää

Seuraava artikkeli

Inflaatio laskee Suomessa ja euroalueella vauhdilla - ekonomisti: "Osa kulutuskorista halpenee jo"