Harvialla hyvät näkymät kehittyvillä markkinoilla
SSAB:n fossiilivapaan teräksen strategia etenee – yhteistyöhön Sandvikin kanssa kaivosteollisuudessa
Onko valtio yritystoiminnan tosiasiallinen edunsaaja?

SSAB:n fossiilivapaan teräksen strategia etenee – yhteistyöhön Sandvikin kanssa kaivosteollisuudessa

SSAB ja Sandvik aloittavat yhteistyön fossiilivapaan teräksen käytöstä kaivosteollisuuden laitteissa. Yhteistyö tukee teräsyhtiön strategian kulmakiveä.
SSAB teräsyhtiö SSAB teräsyhtiö
Kuva: SSAB.
Sandvikin Mats Eriksson ja SSAB:n Johnny Sjöström. Kuva: SSAB.

Teräsyhtiö SSAB:n strategiana on kehittää ja tarjota fossiilivapaata rautamalmipohjaista terästä kaupallisesti. Onnistuakseen tavoitteessaan SSAB perusti yhdessä rautamalmintuottaja LKAB:n ja voimayhtiö Vattenfallin kanssa Hybrit Development AB -yhteisyrityksen kehittääkseen ensimmäisenä maailmassa kilpailukykyisen fossiilivapaan rautasienen tuotantoprosessin.

Asiakaskysyntä ajaa kehitystä kohti kestävän kehityksen mukaisia tuotteita, ja viime vuonna SSAB teki strategisen päätöksen nopeuttaa siirtymistä fossiilivapaaseen terästuotantoon jo noin vuonna 2030. Suunnitelmaan kuuluu ensisijaisesti kahden nykyaikaisen, erittäin tehokkaan terästehtaan, niin sanotun minimill-tuotantolaitoksen rakentaminen Luulajaan ja Raaheen.

Yhtiön mukaan muutos tarkoittaa alhaisempia tuotantokustannuksia ja mahdollisuutta parantaa tuotevalikoimaa lisäämällä jatkojalostuskapasiteettia. Uusi tuotantojärjestelmä vahvistaa myös joustavuutta lisäämällä muuttuvien kustannusten osuutta, mikä lisää joustavuutta suhdannekierron heiketessä.

SSAB on päättänyt muuttaa Pohjoismaiden masuunipohjaisen tuotannon valokaariuuneilla toimivaksi minimill-tuotannoksi noin vuonna 2030.

Nyt SSAB kertoo, että se on yhdessä ja Sandvikin kanssa allekirjoittanut aiesopimuksen fossiilivapaan teräksen käyttämisestä Sandvikin lastaus- ja kuljetuslaitteiden tuotannossa. Fossiilivapaan teräksen käyttöä on tarkoitus lisätä ajan myötä myös muussa laitetarjonnassa.

SSAB:n tavoitteena on toimittaa fossiilivapaata terästä markkinoille vuoden 2026 aikana, ja aiesopimuksella varmistetaan Sandvikille sen tarvitsemat määrät SSAB:n tuotantokapasiteetista. SSAB:n yhteistyökumppanina Sandvik varmistaa fossiilivapaan teräksen toimituksen saatavuuden demo- ja konseptituotekäyttöön aiempaa aikaisemmin. 

”Olemme iloisia voidessamme tukea asiakkaidemme kestävän kehityksen matkaa kaivosteollisuudessa. Fossiilivapaa teräs on yhtä korkealaatuista kuin perinteinen teräs, mutta sen ilmastovaikutus on paljon pienempi. Se auttaa pienentämään asiakkaidemme hiilijalanjälkeä ja tarjoaa kilpailuetua markkinoilla”, sanoo SSAB Special Steels -divisioonan johtaja Johnny Sjöström.

Sandvik Mining and Rock Solutions -liiketoiminta-alueen johtaja Mats Eriksson kertoo, että fossiilivapaan teräksen käyttäminen valmistuksessa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen ja hiilineutraalin yhteiskunnan luomiseen.

” Tämän yhteistyön ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme CO2-jalanjäljeltään huomattavasti aiempaa parempia ratkaisuja”, Eriksson toteaa.

SSAB toimitti ensimmäiset vetypelkistetystä raudasta valmistetut teräserät vuonna 2021. SSAB tekee yhteistyötä rautamalmin tuottaja LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa osana HYBRIT-hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää arvoketju fossiilivapaalle raudan ja teräksen tuotannolle, jossa teräksen rautamalmipohjaisessa valmistuksessa perinteisesti käytetty koksihiili korvataan fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä. Tämä prosessi käytännössä poistaa teräksen tuotannon hiilidioksidipäästöt kokonaan.

Sandvik on sitoutunut saavuttamaan kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään absoluuttisia Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla jo vuoteen 2030 mennessä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Harvia sauna kiuas

Harvialla hyvät näkymät kehittyvillä markkinoilla

Seuraava artikkeli

Onko valtio yritystoiminnan tosiasiallinen edunsaaja?