Jenkkipörssien ehdottomia tähtiä ovat jälleen kerran olleet suuret teknoyhtiöt, joita on alettu kutsua kuuluisan lännenelokuvan mukaan nimityksellä ”Magnificent Seven” eli ”mahtiseitsikko”. Nämä seitsemän yhtiötä ovat Alphabet (Googlen emoyhtiö), Amazon, Apple, Microsoft, Tesla, Meta ja Nvidia.
Tänä vuonna nämä seitsemän teknojättiä ovat tarjonneet sijoittajille peräti 30 prosenttiyksikön ylituoton suhteessa S&P 500:n 493 muihin osakkeisiin verrattuna ja se on toiseksi suurin vuosittainen ero sitten vuoden 1970.
Mahtiseitsikko-osakkeet ovat vastanneet 76 prosentista S&P 500:n vuoden 2023 lähes 20 prosentin noususta. Näiden seitsemän yrityksen yhteenlaskettu markkina-arvo on 11,5 biljoonaa dollaria.
Erityisen väkevästi on noussut siruvalmistaja Nvidia, jonka osake on tänä vuonna noussut jo 234 prosenttia. Toisaalta seitsemän teknojättiä romahtivat viime vuonna. Nvidian osakkeen viime vuoden huipusta osake rymisteli alaspäin 60 prosenttia.
Jättipankki Goldman Sachs odottaa teknojättien positiivisen trendin jatkuvan pitkälle vuoteen 2024. Aiheesta kertoo taloussivusto Business Insider.
”Perusennusteemme mukaan vuonna 2024 mega-cap-teknologiaosakkeet tuottavat edelleen paremmin kuin S&P 500:n muut osakkeet”, Goldman Sachsin David Kostin toteaa pankin tiedotteessa.
Fundamentit tukevat teknojättien tuottoja
Teknojättien tukena ovat edelleen niiden muita S&P 500 -indeksin yhtiöitä vahvemmat fundamentit eli perustekijät.
Goldman Sachsin mukaan niillä on nopeampi kasvu, korkeammat voittomarginaalit, terveemmät taseet ja suhteellisesti kohtuulliset arvostukset.
”Analyytikkoarvioiden mukaan mega-cap-teknologiayhtiöt kasvattavat myyntiään 11 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla vuoteen 2025 mennessä, kun taas S&P 500:n muu osa kasvaa vain kolme prosenttia. Magnificent 7:n nettomarginaalit ovat kaksi kertaa suuremmat kuin muun indeksin marginaalit, ja konsensus odottaa, että tämä ero säilyy vuoteen 2025 asti”, Kostin sanoo.
Vaikka teknologiaosakkeiden arvostuskertoimet ovat korkeat, ne ovat kasvun huomioon ottaen samassa linjassa muiden markkinoiden kanssa.
”Tulospainotettuna Magnificent 7:n pitkän aikavälin EPS-kasvuodotukset ovat 8 prosenttiyksikköä nopeammat kuin S&P 500:n mediaaniosakkeiden (+17 % vs. +9 %). PEG-kertoimen perusteella suhteellinen arvostus on linjassa 10 vuoden keskiarvon kanssa”, Kostin sanoo.
PEG-kerroin mahdollistaa kasvunäkymiltään erilaisten yritysten vertaamisen. Luku lasketaan jakamalla osakkeen p/e-luku ennustetulla osakekohtaisen tuloksen kasvuprosentilla. PEG-kertoimeen perustuvissa sijoitusstrategioissa suositaan osakkeita, joiden PEG-luku on alle yksi.
Suomessa Evlin päästrategi Valtteri Ahti toteaa sijoittajakirjeessään, että teknojättien arvostuskertoimet ovat P/E-kertoimillakin mitattuna kaukana kuplahinnoittelusta.
”Teknoyhtiöiden huima nousu tuo monelle mieleen ikäviä muistoja IT-kuplasta parinkymmenen vuoden takaa. S&P 500 P/E 21,5 on kuitenkin kaukana IT-kuplatasoista, jolloin P/E oli 30,4. Jos olemme kuplassa, niin olemme kuplinnan alkutaipaleella”, Ahti toteaa.
Historia ei ole tae tulevasta
Voisiko teknojättien tämän vuoden selvästi muita yhtiöitä parempi menestys kuitenkin tarkoittaa, että muut yhtiöt ottaisivat eron kiinni tänä vuonna?
David Kostinin mukaan vastaus on ei. Hänen mukaansa osakkeiden historiallinen analyysi osoittaa, että seitsemän suurimman osakkeen ja 493 muun osakkeen tuottojen välillä ei ole yhteyttä.
”Vaikka ylituoton suuruus on ollut silmiinpistävää, seitsemän suurimman S&P 500:n osatekijän ja indeksin muun osan välillä ei ole ollut luotettavaa historiallista suhdetta 12 kuukauden takautuvien ja tulevien 12 kuukauden ylituottojen välillä”, Kostin sanoi.
Esimerkiksi seitsemän suurimman osakkeen voimakasta ylituottoa vuonna 1999 seurasi samojen osakkeiden surkea tulos vuonna 2000, kun taas vuoden 2020 ylituottoa seurasi toinen vuosi ylituottoa vuonna 2021, Kostin selitti.
Historia ei siis ole tae tulevasta. Siksi sijoittajan kannattaa mieluummin katsoa kasvunäkymiä, arvostuskertoimia, tulosmarginaaleja ja taseita.
