Intrumin eurooppalaisen kuluttajien maksutaparaportin mukaan 75 prosenttia kuluttajista sanoo kuluttavansa kuukaudessa joko yhtä paljon kuin saa tuloja tai elävänsä yli varojensa. Niillä 22 prosentilla vastaajista, joiden menot ylittävät tulot, ylitys on keskimäärin 226 euroa.
Peräti 31 prosentilla kuluttajista ei ole lainkaan säästöpuskuria odottamattomien kulujen varalle. Hyvä uutinen on, että 40 prosentilla on säästöjä pahan päivän varalle vähintään kahden kuukauden palkan verran.
Kustannustason nousua paikataan tekemällä vähemmän ja halvempia hankintoja.
Kuluttajista 65 prosenttia aikookin leikata päivittäisiä tarpeettomia kulujaan ja 75 prosenttia kertoo etsivänsä halvimman mahdollisen tuotteen tai palvelun nyt todennäköisemmin kuin 12 kuukautta sitten.
”On selvää, että kuluttajiin kohdistuu nyt vakavia taloudellisia paineita ja kotitalouksissa joudutaan tekemään päivittäin vaikeita päätöksiä siitä, mihin rahaa käytetään. Laskuja maksetaan myöhässä tai laskuja saatetaan joutua jättämään maksamatta kokonaan, mikä puolestaan on laskun lähettäneiden yritysten selviytymisen kannalta erittäin huolestuttavaa”, sanoo Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö Reetta Lehessaari.
Pahan päivän varan puskurit puuttuvat
Monet kuluttajista ovat haavoittuvaisia, koska heillä ei ole minkäänlaista säästöpuskuria odottamattomien kulujen varalta. Huolestuttavaa on, että peräti 31 prosentilla kuluttajista ei ole lainkaan säästöjä hätätilanteiden varalle, mikä on huomattavasti useammalla kuin Euroopassa keskimäärin (20 prosenttia).
Keskimäärin 16 prosentilla suomalaisista on vähemmän kuin yhden kuukauden tulojen verran säästössä, eurooppalaisten keskuudessa vastaava luku on 17 prosenttia.
Kovalla kyydillä laukanneen inflaation vuoksi kotitalouksien ostovoima on laskenut selvästi useiden kuukausien ajan. Palkat ovat lähteneet nousuun, mutta eivät ole pysyneet inflaation perässä. Korkeimmillaan kuluttajahintojen vuosinousu kävi jopa yli yhdeksässä prosentissa.
Suomalaisista kuluttajista 47 prosenttia sanoo, että heillä on nyt välttämättömien laskujen ja muiden menojen jälkeen vähemmän käyttörahaa kuin vuosi sitten.
Talouskriisi saa ihmiset skarppaamaan henkilökohtaisen talouden hallinnassa
Näyttäisi siltä, että talouskriisi on saanut suomalaiset havahtumaan taloudelliseen varautumiseen ja säästöjä pyritään kerryttämään niukkuudesta huolimatta. Intrumin tutkimuksen mukaan aiempaa useammalla suomalaisella on säästössä pahan päivän varalle enemmän kuin kahden kuukauden palkkaa vastaava summa.
Kaikkiaan 40 prosenttia vastasi näin, kun vuonna 2022 luku oli 31 prosenttia.
”Taloudellinen puskuri suojaa velkaantumiselta, kun yllättävissä tilanteissa rahaa on käytettävissä ilman, että sitä tarvitsee lainata. Useampi peräkkäinen pienempikin hätätilanteessa otettu laina voi keikauttaa kotitalouden tilannetta vakavasti pitkäksi aikaa. Mitä enemmän pieniä lainoja on, sitä suuremmiksi kasvavat niistä aiheutuvat kulut”, Lehessaari painottaa.
Nyt on kuitenkin tilanne reaaliansioiden ja ostovoiman suhteen muuttumassa.
Samalla kun inflaatio laskee voimakkaasti, on nimellispalkkojen nousu vauhdittunut. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi vuoden 2023 heinä-syyskuussa 4,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palkansaajien nimellisen ansiotason vuosimuutos oli vuoden 2023 heinä-syyskuussa suurin ansiotason kehityksessä tapahtunut vuosimuutos vuoden 2008 jälkeen.
Intrumin eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti 2023 (European Consumer Payment Report 2023) on tutkimus, jolla kerätään tietoa eurooppalaisten kuluttajien ja kotitalouksien arjesta, kuluttamisesta sekä kyvystä hallita talouttaan kuukausitasolla. Raportti perustuu kolmannen osapuolen, Longituden, toteuttamaan kyselyyn 20 Euroopan maassa. Vuoden 2023 kyselyyn osallistui yhteensä 20 000 kuluttajaa.
Suomi on pankkimaailman DDR, heti saa pikalainaa tai 300k asunnon ostoon, mutta jos pk-yrittäjä hakee 30k lainaa kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, ei tipu.