Vuokralaisen on helppo vältellä kirjallista varoitusta ja häätö on aikaavievä prosessi.
Oikeusministeriö on asettanut tällä viikolla työryhmän huoneenvuokralainsäädännön päivittämiseksi. Työ on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa.
Vuokra-asuminen on erittäin yleinen asumismuoto ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki koskettaa merkittävää osaa väestöstä. Suomessa asuu vuokralla yhteensä noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Määrä on suurempi kuin kertaakaan vuoteen 2005 asti ulottuvalla tarkastelujaksolla, ja vuodesta 2018 vuokralla asuvien määrä on kasvanut yli 100 000 hengellä.
Laki on ollut pääpiirteissään muuttumattomana voimassa jo yli 25 vuotta. Työryhmän tehtävänä on päivittää huoneenvuokralaki vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä.
Vaikka vuokralainsäädäntö pääosin toimii Suomessa hyvin, ovat keinot häiriötilanteisiin puuttumiseksi auttamattomasti vanhentuneita, väittää Suomen Vuokranantajat.
Järjestön lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullahin mukaan asumisrauhaa rikkovat ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisäksi esimerkiksi häätöprosessi voi kestää nykyisellään jopa vuoden ja aiheuttaa kymmeneen tuhanteen euroon nousevat kustannukset vuokranantajalle.
”Oikeusministeriön työn aikana pitää miettiä laajasti eri keinoin, miten suomalaisten asumisrauha varmistetaan. Ministeriössä onkin hyvin tunnistettu päivitystä kaipaavia teemoja, ja monet päivitystarpeet ovat teknisiä ja helppo toteuttaa”, yksityisiä vuokranantajia työryhmässä edustava Ahsanullah toteaa.
Suomen Vuokranantajien Kantar Publicilla teettämän kansalaiskyselyn perusteella myös valtaosa itse vuokralla asuvista (76 %) kannattaa häätöjen helpottamista.
Kyselyn perusteella 81 prosenttia kaikista suomalaisista kannattaa lakia tai sopimusta rikkovan vuokralaisen häätämisen helpottamista ja nopeuttamista, kun vain seitsemän prosenttia vastustaa sitä.
”On hyvä muistaa, että vuokranantajan oikeuksien vahvistaminen ongelmatilanteissa parantaa merkittävästi myös vuokralaisten asemaa. Valtaosa kaikista vuokralaisista noudattaa lakia ja vuokrasopimusta mallikkaasti, mutta osa joutuu kärsimään pitkään esimerkiksi häiriköivistä naapureista”, Ahsanullah muistuttaa.
”Yksi konkreettinen keino on tarkastella sitä, miten varoitukset saadaan todistetusti perille. Tällä hetkellä kirjallisen varoituksen välttely on liian helppoa ja sen toimitetuksi saaminen voi viedä huonossa tapauksessa kuukausia”, Ahsanullah kertoo.
Häätöjen nopeuttamisen lisäksi Suomen Vuokranantajat esittää vuokranantajille oikeutta tyhjentää huoneisto itse silloin, kun vuokralainen ei enää käytä huoneistoa asumiseen. Järjestön juristien tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa vuokralaiseen ei saada mitään yhteyttä. Pahimmillaan vuokralainen on poistunut kokonaan maasta. Avaimia ei ole palautettu, ja kun vuokranantaja käy tarkistamassa huoneiston, on sinne jätetty esimerkiksi vain vaatekassi ja rikkinäinen sohva.
”Nykyisin vallalla olevan oikeudellisen käsityksen mukaan huoneisto on tällöinkin edelleen vuokralaisen hallinnassa ja siten kotirauhan piirissä. Vuokranantajalla ei ole siten mitään muuta varmasti laillista keinoa toimia asiassa kuin hakea häätöä ensin käräjäoikeudesta ja viedä sen jälkeen häätötuomio ulosottoviranomaisen täytäntöönpantavaksi”, Ahsanullah valaisee.
”Näitä tilanteita varten vuokranantajalle pitäisi ehdottomasti säätää oikeus tyhjentää huoneisto itse. Julkisen vallan kuormittaminen tällaisilla tilanteilla on veronmaksajien rahan polttamista taivaan tuuliin”, Ahsanullah linjaa.
Pääsääntöisesti Suomen vuokramarkkinat ja -lainsäädäntö on kuitenkin edelleen toimivaa.
”Suomessa sopimusvapautta korostava vuokralainsäädäntö toimii erittäin hyvin niin pitkään kun osapuolet toimivat sopimusten mukaisesti. Tosiasialliset keinot sopimusrikkomuksiin puuttumiseksi ovat kuitenkin puutteellisia. Nyt onkin korkea aika tarkastella viimeksi lähes 30 vuotta sitten päivitetyn lainsäädännön ajantasaisuutta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että hallitusohjelmakirjausta lähdetään toteuttamaan nopeasti työryhmätyöskentelyn myötä”, Ahsanullah toteaa.
