Arvo-osakkeet

Atrian johto pääomamarkkinapäivässä: Strategiaa ei keksitä uudelleen

Atria järjesti pääomamarkkinapäivän 23.11.2023 Helsingissä. Uuden johdon viestejä olivat, että strategia on oikea ja yhtiö panostaa vastuullisuuteen.

Elintarvikeyhtiö Atrian johtoa. Oikealta toimitusjohtaja Kai Gyllström, Atria Suomen johtaja Mika Ala-Fossi, konsernin viestintäjohtaja Hanne Kortesoja ja Atria Ruotsin johtaja Jarmo Lindholm vastasivat yleisön kysymyksiin. Kuva: Atrian CMD-tallenne

Elintarvikeyhtiö Atrian pääomamarkkinapäivä oli kesällä aloittaneen toimitusjohtaja Kai Gyllströmin ensimmäinen yhtiössä. Laajan kansainvälisen kokemuksen elintarvike- ja kuluttajatuotealalla omaava Gyllström linjasi, että Atrian strategia on isossa kuvassa oikea.

Yhtiö hakee kasvua sieltä, mistä sitä on saatavissa, kuten siipikarjassa, valmisruoassa ja foodservicessä. Foodservice tarkoittaa myyntiä ravintoloille, tukuille ja suurkeittiöille.

Gyllström totesi jo toistamiseen syksyn tulosjulkistuksen tavoin, että hän näkisi enemmän maarajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi uuden tehokkaan Nurmon siipikarjatehtaan osalta. Brändit ja tuotteet ovat maakohtaisia, mutta uusi oma tuotantolaitos voi tuoda tehoa läpi konsernin. Toimitusjohtajalle maarajat ylittävä yhteistyö on tuttua meijeritoimialalta.

Osa yhtiön strategisista tavoitteista ja toteumista 2022-2023. Atria Suomi osti vuonna 2022 foodservice-sektoria palvelevan valmisruokatehdas Ab Korv-Göran Oy:n Pietarsaaresta. Kuva: Atria CMD

Gyllström vaikutti tyytyväiseltä koko vuoden 2023 kehitykseen tähän saakka:

”Hintoja on nostettu ja volyymit ovat säilyneet vähittäiskaupassa ja foodservicessä hyvällä tasolla. Rahoitustilanne on vakaa.”

”Kun kustannukset lähtivät viime vuonna nousuun niin tiloilla kuin yhtiössä, niitä on ollut pakko viedä hintoihin ja siinä on myös onnistuttu hyvin.”

Johto näkee elinvoimaisen kotimaisen alkutuotannon ja ruokayritykset tärkeänä myös kuluttajan kannalta. Yhtiön isoimmassa liiketoiminnassa eli Atria Suomessa kovin, kaksinumeroinen arvonkasvu on tullut kuluvana vuonna tuoreesta siipikarjasta ja valmisruoasta.

Kanavienti Kiinaan alkamassa keväällä

Atria ilmoitti 14.11.2023 tavoittelevansa siipikarjan lihan vientiä Kiinaan ensi keväästä alkaen, ote tiedotteesta:

”Ministeri Sari Essayah ja Kiinan tullin varaministeri Wang Lingjun allekirjoittivat siipikarjanlihan vientiehtoja koskevan sopimuksen ja sopivat samalla elintarviketurvallisuusyhteistyön aloittamisesta. Viennin käynnistämiseksi tarvitaan protokollan lisäksi vielä joitakin yrityskohtaisia ja muita hallinnollisia toimia.”

Kiinalaiset kuluttajat arvostavat laadukasta, antibioottivapaata kananlihaa. Yhtiöllä on jo valmiiksi pitkäaikaisia asiakassuhteita ja kokemusta sianlihan viennistä Kiinan markkinoille. Nurmon uusi tehdas antaa aiempaa leveämmät vientimahdollisuudet.

Nurmon uuden siipikarjatehtaan taustalla on noin yhdeksän gigawattituntia vuodessa tuottava aurinkosähköpuisto, jonka laajennus valmistui keväällä 2023. Kuva: Atria Oyj

Atria Suomen vienti oli viime vuonna yli 100 miljoonaa euroa, kun sen liikevaihto yhteensä oli 1,27 miljardia euroa ja koko konsernin 1,70 miljardia. On oletettavaa, että viennin osuus tulee nousemaan lähivuosina.

Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kertoi omassa esityksessään, että Nurmon iso yli 160 miljoonan euron siipikarjatehtaan investointi 2021-2024 on edennyt hyvin. Sitä on edesauttanut hänen mukaansa se, että tehdas on uusi ja yhtiöllä ja sen henkilöstöllä on kokemusta pitkältä ajalta vastaavantyyppisistä investoinneista.

Teurastamon testaus ja käyttöönotto on aloitettu marraskuussa onnistuneesti. Leikkaamon ja pakkaamon prosessilaitteiden käyttöönotto aloitettiin jo keväällä.

Atria antoi syyskuussa positiivisen tulosvaroituksen perustuen osaltaan Nurmon siipikarjatehtaan ennakoitua paremmin sujuneeseen käyttöönottoon. Konsernin oikaistun liikevoiton tilikaudella 2023 arvioidaan olevan edellisvuotta (49 miljoonaa euroa) isompi.

Atria on toimialansa vastuullisuustyön edelläkävijä Suomessa. Mika Ala-Fossi on johtanut Atria Suomea vuodesta 2011. Kuva: Henri Elo

Atria satsaa vastuullisuuteen

Ala-Fossi kuvasi omassa esityksessään useita yhtiön vastuullisuustoimia. Nurmossa konsernin isoimmalla tuotantolaitoksella näitä ovat keväällä laajennettu tuulivoimapuisto, osakkuus 45 megawatin tuulivoimahankkeessa, energiatehokkuuden kehittäminen uudessa siipikarjatehtaassa sekä lämmöntuotannon sähköistämissuunnitelma sähkökattilan ja lämpövaraajan avulla.

Yhtiö rakentaa yhdessä kolmenkymmenenviiden Atria Sika -ketjun sopimustuottajan kanssa sikatilojen vastuullisuustyötä todentavan mallin. Kyse on johdon mukaan vaativasta ja uraa uurtavasta työstä Suomessa.

Onnistuessaan malli helpottaa vastuullisuusasioiden mittaamista, kehittämistä ja raportointia. Malli on tarkoitus laajentaa ensi vuonna koko Atria Sika -ketjuun.

Teollisuudessa syntyy vuosittain noin 300 miljoonaa kiloa elintarvikkeiksi kelpaamattomia sivuvirtoja. Sivuvirroilla Atrian rehutehdas A-Rehu täydentää kotimaiseen viljaan pohjautuvia laadukkaita rehutuotteita. Esimerkki sivuvirroista on Anoran Koskenkorvan etanoli-tärkkelys-tuotannon proteiini- ja kuitujakeet.

Ala-Fossi muistutti myös siitä, että jossain päin maapalloa ruoantuotannon edellytykset heikkenevät ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta kasvava väestö tarvitsee ruokaa.

”Suomessa ilmasto-olosuhde on myös tulevaisuudessa sen kaltainen, että se ei mahdollista meille ainakaan täysin varmasti, vuodesta toiseen kasvisproteiinien tai ihmisravinnon tuottamista suoraan pellosta.”

Siksi vastuullinen kotimainen lihantuotanto on hänen mukaansa tärkeä osa ruoantuotantoa myös globaalisti katsottuna.

Merja Leino kertoi esityksessään, että kun ruoka on terveellistä, turvallista ja vastuullisesti tuotettua, siihen voidaan kytkeä lisäarvotekijöitä kuten antibioottivapaus. Kuva: Atria CMD-tallenne

Atrian vastuullisuusjohtaja Merja Leinon mukaan eläinten terveys, ihmisten terveys ja tuoteturvallisuus kytkeytyvät yhtiön vastuullisuusajattelussa toisiinsa.

Atria sai viime tammikuussa Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen, ote tiedotteesta:

”Atria sitoutuu vähentämään oman toiminnan (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjään 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Scope 3 päästöjen osalta tavoitteen piiriin kuuluvat ostettuihin tavaroihin, raaka-aineisiin ja palveluihin liittyvät päästöt. Scope 3 päästöjen vähennystavoite on 20 prosenttia prosessoitua lihatonnia kohden vuoteen 2030 mennessä.”

Leinon mukaan Scope 3:een kuuluvat toimitusketju, alkutuotanto ja kuluttaja eli valtaosa osa päästöistä. 20 prosenttia vaatii johdon mukaan paljon toimia. Scope 1:ssä ja 2:ssa suurin merkitys on energian päästöillä.

Leino havainnollistaa, että päästöjen isoimmat lähteet vaihtelevat lihalajeittain. Kanalla isoin merkitys on rehulla, possulla rehulla ja lannalla, naudalla aineenvaihdunnalla ja siten metaanilla. Metaanipäästöjen hallintaan liittyy osaltaan rehun kehittäminen.

Atria-konsernin Scope 1:n ja Scope 2:n mukainen eli oman teollisen toiminnan hiilijalanjälki on laskenut vuoden 2017 yli 120 000 tonnin tasolta noin 80 000 tonniin vuonna 2022. Kuva: Atria CMD

Atria Ruotsi jatkaa toiminnan tehostamista

Kuten Atria Suomella on tunnettuja brändejä Atria, Wilhelm, Jyväbroiler ja Forssan, Atria Ruotsilla niitä ovat Lönneberga, Arboga, Lithells, Sibylla ja Ridderheims. Maajohtaja Jarmo Lindholmin mukaan yhtiö satsaa ja investoi näistä eniten Lönnebergaan.

Ruotsi teki tammi-syyskuussa liikevaihtoa 250 miljoonaa euroa, kun Tanskan ja Viron yhteenlaskettu liikevaihto oli 92 miljoonaa euroa.

Lindholm näkee siipikarjan olevan voittava proteiini tulevaisuudessa ja myös fastfoodin voittavan liiketoimintaa pitkällä aikavälillä. Siinä yhtiöllä on kansainvälinen oma Sibylla-brändi.

Ruotsi poikkeaa Suomesta siinä, että vain tuoreella siipikarjan lihalla on ollut volyymikasvua vuonna 2023, kun muut lihalajit ovat olleet pienessä laskussa. Atria on kasvattanut Ruotsin tuoreessa siipikarjassa markkinaosuuttaan vuoden 2016 noin yhdeksästä prosentista nykyiseen 20 prosenttiin.

Yhtiöllä on Ruotsissa kaksi isoa tehdasta, toinen Sköllerstassa ja toinen Sölvesborgissa, sekä neljä erikoistunutta pienempää tehdasta. Tuotantolinjojen siirroista suljetusta Malmön tehtaasta Sköllerstaan aiheutui ylimääräisiä kustannuksia toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, kuten lokakuun tulosanalyysissa kirjoitimme.

Atria tiedotti 15.11.2023 tehostamisohjelman käynnistämisestä Ruotsissa, ote tiedotteesta:

”Korkeat raaka-ainekustannukset, kiihtynyt inflaatio ja heikko Ruotsin kruunu ovat johtaneet muuttuviin kulutustottumuksiin ja kireisiin hintaneuvotteluihin kaupan kanssa.”

Yhtiö suunnittelee noin 35 toimihenkilön työsuhteen päättämistä. Tehokkuuden parantuminen johtaisi noin 2,5 miljoonan euron vuosisäästöihin.

Pitkän linjan atrialaisia. Lise Østergaard nimitettiin Atria Tanskan toimitusjohtajaksi talon sisältä kesäkuun alussa. Viron maajohtaja Olle Horm on ollut Atrian johtoryhmässä vuodesta 2012. Kumpikin raportoi talousjohtaja Tomas Backille. Kuvat: Henri Elo

Atria Viro menestyy – Tanska satsaa myös vientiin

Atrian omista ulkomaantoiminnoista Viro on tällä hetkellä kaikkein menestyksekkäin. Yhtiö on Virossa markkinakakkonen. Liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä jopa yli 20 prosenttia, isoimpana kasvualueena leivänpäälliset.

Myynti vähittäiskauppaan kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Kohoavat myyntihinnat ja kustannusten säilyminen ennallaan paransivat kannattavuutta. Maajohtaja Olle Hormin mukaan vähittäiskauppa tuo 80 prosenttia Viron liikevaihdosta. Yhtiöllä on Virossa myös sikaloita.

Maan inflaatio on ollut Suomea kovempaa sekä viime että tänä vuonna, mutta on nyt laskusuunnassa. Tämän vuoden inflaatioksi ennakoidaan noin 10 prosenttia, kun Suomen luku on karkeasti puolet siitä.

Atria Viron markkinaosuus edustamissaan tuotteissa on kasvanut osaksi muiden toimijoiden ongelmien vuoksi vuoden 2020 noin 17 prosentista nykyiseen 22,5 prosenttiin syyskuussa 2023, keihäänkärkimerkkinään Maks&Moorits.

Atria Tanskan tuotemerkkejä ovat 3-Stjernet ja Aalbæk. Tanskan liikevaihdosta kolme neljäsosaa tulee vähittäiskaupasta, päätuotteina makkarat, salami, pepperoni ja kokoliha.

Sekä Tanskassa että Ruotsissa tarjouskampanjat ja kaupan omien merkkien suosio on lisääntynyt kuluttajan ostovoiman heikennyttyä. Tämä on aiheuttanut painetta kannattavuudelle. Tanskassa Atria toteutti tehostamistoimia alkuvuonna.

Tanskan maajohtajana kesäkuun alussa aloittanut Lise Østergaard listaa keskeiset tavoitteet ulottuen vuoteen 2028:

• Säilyttää markkina-asema vähittäiskaupassa
• Kasvattaa vientiä
• Rakentaa markkina-asema foodservicessä (osittain ”on hold”)
• Tehostaa toimitusketjua ja jalanjälkeä
• Kasvaa yrityskaupoin ja/tai kumppanuuksin.

Kaikilla Atrian päämarkkinoilla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa on omaa elintarviketuotantoa ja kaikissa maissa tehdään vastuullisuustoimia muun muassa pakkauksissa, energiatehokkuudessa ja työturvallisuudessa.

Kokonaisuus hallinnassa

Kokonaisuutena Atrian pääomamarkkinapäivä antoi positiivisen ja luotettavan vaikutelman konsernin tilanteesta ja toimenpiteistä.

Sijoittajan kannalta on keskeistä, että yhtiön ison uuden siipikirjatehtaan käyttöönotto Etelä-Pohjanmaalla Nurmossa on sujunut vähintään odotusten mukaan. Johto on jonkin verran varovainen kommenteissaan, koska kyseessä on vielä käyttöönottovaihe, vaikka tuotanto on pääosin siirtynyt jo uuteen yksikköön.

Uudelta tehtaalta on tarkoitus toimittaa tuotteita paitsi Suomen markkinalle, myös vientiin ja yhtiön keskeisiin toimintamaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon. Tuotantolaitos kasvattaa Atria Suomen siipikarjan tuotantokapasiteettia noin 40 prosenttia.

Kirjoittaja omistaa yhtiön osakkeita.


IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentoi
Ylös
>