Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton mukaan 10 prosenttia, korkeintaan 20 prosenttia yrittäjistä on vaatinut muutosta työeläkeyhtiön tekemään ehdotukseen uudesta YEL-työtulosta. Tänä vuonna eläkeyhtiöt ovat lähestyneet korotusehdotuksillaan niitä yrittäjiä, joiden nykyinen YEL-työtulo on alle 15 000 euroa vuodessa.
YEL-työtulo on laskennallinen rahasumma, jonka perusteella yrittäjän pakollinen eläkemaksu määräytyy. Vuoden 2023 alussa voimaan tulleessa yrittäjien uudistuksessa sen määräytymistä tarkennettiin. YEL-työtuloon vaikuttaa yrittäjän niin sanottu työpanos.
Haastavaksi uudistuksen tekee kaksi asiaa. Suomessa keskimääräisen yksinyrittäjän palkkataso on noin 2 000 euroa kuukaudessa eli matala. Kun yhteiskunnan perimää pakollista maksutaakkaa korotetaan, yhtälö on monille yrittäjille vaikea ellei mahdoton.
Toinen haaste on YEL-työtulon määräytyminen. Se ei ole uudenkaan lain mukaan selkeä tai yksiselitteinen, ote Yrittäjän eläkelaista 112 §:
”Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.”
YEL-laki on vuodelta 1970
Kautto taustoitti yrittäjien eläkeuudistusta:
”Yrittäjät halusivat 1960-luvulla oman työeläkelain ja pitivät sen hoitamista yrittäjävoimin kunnia-asiana.”
Kuitenkin eri tahot, niin yrittäjäjärjestöt kuin Eläketurvakeskus, olivat keskenään erimielisiä siitä, mikä tulisi olla vakuuttamisen peruste. Tästä on edelleen erimielisyyttä. Keskustelussa ovat olleet niin työn arvo, palkka, yrittäjätulo kuin liikevaihto.
Esimerkkinä huomionarvoisesta mielipiteestä on Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtajan Liisa Hanénin näkemys. Haastattelimme Hanénia marraskuussa, ote:
”Liisa Hanén viilaisi järjestelmää siten, että eläkemaksu perustuisi todellisiin tuloihin riippumatta siitä, miten yrittäjä euronsa ansaitsee.”
Vuoden 1970 uudistuksessa, kuten yhä tänään, päädyttiin siihen, että vakuuttamisen perusteena on laskennallinen työn arvo. Kautto kertoo, että EU-alueella valtaosassa maista yrittäjän eläkemaksu on sidottu verotuksen jälkeiseen tulotasoon.
Kiintoisan näkökulman YEL-keskusteluun tarjosi työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Viisassa Rahassa 6/2022. Kirjoitimme tähän viitaten 25.10.2022, ote:
”Murron mielestä yrittäjäeläkkeissä voitaisiin harkita Ruotsin mallia ja hän arvioi, että yksilöllisten sijoituspäätösten mahdollistaminen voisi houkutella yrittäjiä kasvattamaan eläkemaksujensa osuutta.”
Veronmaksajien maksuosuus hämärtää keskustelua
Suomen eläkejärjestelmä, mukaan lukien YEL, on etuusperusteinen eli eläkkeiden taso on määrätty ennalta tai se määräytyy ansiotason ja työhistorian pituuden perusteella. Eläkkeiden rahoittamiseksi tarvittavat eläkemaksut sen sijaan joustavat tarpeen mukaan. (lähde: tyoelake.fi)
ETK:n tilaisuus tarjosi paljon kiintoisaa tietoa ja keskustelua niin koko eläkejärjestelmän tasolla kuin yrittäjäeläkkeistä.
Tällainen tiedonjyvänen oli esimerkiksi havainto siitä, että useimmilla yrittäjillä on myös palkansaajana kertynyttä työeläkettä, koska yrittäjäksi ryhdytään keskimäärin yli 40 vuoden iässä. Kauton mukaan vain 1,5 prosenttia yrittäjistä on takuueläkkeen piirissä, eli heille kertyisi eläkettä niin vähän, että YEL-maksut eivät ikään kuin näkyisi heidän eläkkeessään millään tavalla.
Samalla ETK muistuttaa, että viime vuonna veronmaksajat maksoivat jo 400 miljoonaa reilun 1,3 miljardin euron yrittäjäeläkemenosta.
Näkökulma on faktisesti totta, mutta isossa kuvassa mielestäni haasteellinen kahdesta syystä. Ensinnäkin se koskee eläkkeellä olevia yrittäjiä.
Toiseksi, yrittäjän kannalta erilaiset yhteiskunnan maksut ovat potti, joka yrittäjän tai yrityksen pitää kattaa yhteiskunnan pyörittämiseksi. Jos eläkemaksuja korotetaan voimakkaasti, vaakakuppi kääntyy hyvin nopeasti koko julkista taloutta vastaan, kuten viime jutussa karkealla tasolla havainnollistin.
Yritystoiminnan loppuessa yrittäjä muuttuu yhteiskunnan kannalta nettomaksajasta nettosaajaksi. Julkistalouden kannalta plusmerkkiset arvonlisävero, ansiotulovero, eläkemaksut ja ostot muilta yrityksiltä vaihtuvat miinusmerkkiseen työmarkkinatukeen.
YEL-uudistus ei mennyt sukkana läpi
Asioissa on todella monta puolta. Sekin on totta, että hyvätasoinen yrittäjäeläkevakuutus parantaa paitsi aikanaan maksettavaa eläkettä myös yrittäjän muuta sosiaaliturvaa, kuten sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa, leskeneläkettä ja perhe-eläkettä.
Vuodentakaista YEL-uudistusta viilattiin viime metreillä siten, että matalia YEL-tasoja ei voida korottaa sitä tahtia kuin alun perin oli tarkoitus. Siirtymäaika on nyt kolme plus kolme vuotta, eli tarkistuksia ja korotuksia mataliin yrittäjäeläkemaksuihin tehdään nyt 2023-2024 ja seuraavan kerran uudestaan kolmen vuoden päästä.
Molemmilla kerroilla YEL-työtulon korotusmaksimina on 4 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaisi 80-85 euron kuukausikorotusta eläkemaksussa. Halutessaan yrittäjä saa toki perustellusti hakea isompaa korotusta.
Aiemmassa haastattelussa Liisa Hanén pelkäsi, että kun tämä yhteensä kuuden vuoden siirtymäaika on kulunut, yrittäjällä on jälleen edessä ”vapaa pudotus” eläkemaksujen ennakoitavuuden osalta.
Kautto kuitenkin toteaa kysyttäessä, että kun kuuden vuoden päästä eläkemaksuja on korjattu kahdesti, niiden pitäisi olla oikealla tasolla.
Työeläkevakuuttajien etujärjestö Tela kertoo tarkempia tilastoja päivitetyistä YEL-vakuutuksista tammikuussa 2024.
ETK: Eläkejärjestelmä on kunnossa
Suomen työeläkejärjestelmän koko kuvassa on lohdullista se, että Eläketurvakeskuksen johto ei näe eläkemaksuissa merkittäviä korotuspaineita ennen 2040-lukua. Sen jälkeiset paineet riippuvat syntyvyydestä ja monesta muusta tekijästä.
”Oli syntyvyys mitä tahansa, seuraavat 20 vuotta pärjätään nykyisillä maksuilla, ellei taloudessa tapahdu jotain aivan poikkeavaa”, Mikko Kautto toteaa.
ETK:n johto pitää vuoden 2017 eläkeuudistusta onnistuneena eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Tuolloin eläkeikiä nostettiin syntymävuoden perusteella.
Oman eläkeiän sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan voi tarkistaa täältä.
Mielestäni YEL-uudistuksen suurin haaste on sen epäselvä määritelmätyötulosta. Tämä on johtanut siihen, että monet yrittäjät ovat kokeneet, että heidän YEL-maksunsa ovat liian korkeita suhteessa heidän todellisiin tuloihinsa.