Makrotalous

Miten hallitus aikoo edistää kansankapitalismia?  – Verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen väläyttää ”vauvasijoitusta”

Tämä on historian piensijoittajamyönteisin hallitus, sanoo kansanedustaja Ville Valkonen. Sijoittajille tarjotaankin veroporkkanaa, mutta haasteena on valtion kasvava velkaantuminen.

Ville Valkonen kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja. kansanedustaja Ville Valkonen.

Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa profiloitua kansankapitalismia edistävänä hallituksena. Hallitus on jo toteuttanut sijoittajia koskevan muutoksen, joka on saanut osakseen niin kiitosta kuin kritiikkiäkin.

Osakesäästötilin enimmäistalletuksen määrä nousee 100 000 euroon ensi vuoden alusta. Aiemmin raja on ollut 50 000 euroa.

Muuten osakesäästötilin sääntely pysyy ennallaan. Asiakas voi tallettaa tilille varoja, jotka palveluntarjoaja sijoittaa asiakkaan päätöksen mukaisesti pörssiosakkeisiin tai muihin listattuihin osakkeisiin. Säästäjä maksaa sijoitusten tuotosta veroa vasta, kun nostaa varoja osakesäästötililtä.

Osakesäästötili on luonnollisen henkilön omistama ja hallitsema sijoitustili, jolle säästäjä voi säästämissopimuksen mukaisesti tallettaa varoja, jotka voidaan sijoittaa laissa tarkemmin säädetyn mukaisesti sallittuihin sijoituskohteisiin.

Päätös on luonnollisesti sijoittajien mieleen ja moni pitää sitä tärkeänä kansankapitalismia edistävänä muutoksena. Päätöstä on kuitenkin myös kritisoitu myös siitä, että osakesäästötilin alarajan nosto hyödyttää vain valmiiksi varakkaita suomalaisia.

Hallitusohjelmassa useita piensijoittajia koskevia kohtia

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) on ollut tiiviisti mukana kansankapitalismin edistämiseen liittyvässä valmistelussa. Hän on myös kokoomuksen talouspolitiikan verkoston puheenjohtaja.

Valkonen kehuu hallituksen sijoittajalinjaa vuolaasti.

”Uskaltaisin väittää, että tämä on historian piensijoittajan myönteisiin hallitus. Tämä on ensimmäinen hallitusohjelma, jossa ihan omassa osiossaan todetaan, että hallituksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten vaurastumisen mahdollisuuksia ja edistää myönteistä muutosta omistamisen kulttuurissa. Lisäksi ohjelmassa on suoraan linjaus, että hallitus parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia pitkäaikaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen”, Valkonen toteaa.

Hallitusohjelmassa on monia linjauksia, joissa viitataan piensijoittajiin, Valkonen kertoo.

Hallitusohjelmassa on esimerkiksi valtion omistajaohjausta ja omistajapolitiikkaa käsittelevä osio, jossa todetaan, että valtio edistää piensijoittajien mahdollisuuksia osallistua valtionyhtiöiden mahdollisiin osakeanteihin vahvistaen kotimaista omistajuutta.

Vaikka osakesäästötilin enimmäistalletusraja nousee, on siinä väitetty olevan edelleen tiettyjä valuvikoja. Osakesäästötilille ei esimerkiksi voi sijoittaa muihin omaisuuslajeihin kuin osakkeisiin.

Valkosen mielestä osakesäästötiliä kannattaa jatkokehittää.

”Ilman muuta, kun siitä saadaan uusia kokemuksia ja jos on taloudellista liikkumavaraa, sitä kannattaa kehittää. Kannattaisi harkita, että muut omaisuuslajit tulisivat mahdolliseksi, ja toinen keskeinen kehittämiskohde on hankintameno-olettaman mahdollistaminen.”

Muita omaisuuslajeja voisivat Valkosen mukaan olla rahasto-osuudet ja ETF:t, mutta ei esimerkiksi asuntosijoitukset.

”Vauvasijoitus” selvityksessä

Valkonen kertoo, että kokoomus aloitti yli vuosi sitten rahoitusmarkkinoihin ja kansankapitalismiin liittyvän ohjelmatyön, jossa oli puolueen hallitusohjelmatavoitteita.

Ohjelmatyön perusteella on syntynyt myös niin sanottu ”vauvasijoitus”, josta on selvitys meneillään hallitusohjelmassa. Kyseessä on vastasyntyneiden osakesäästötili, jossa on tosin hyvin paljon vielä teknisiä ja valtiontaloudellisia kysymyksiä selvitettävänä.

”Vauvasijoitus olisi historiallinen kansankapitalismi teko, jos se toteutettaisiin Suomessa. Sehän tekisi kaikista suomalaisista pitkällä aikavälillä arvopaperisäästäjiä ja siinä syntyisi sitten alkupotti jokaiselle suomalaiselle”, Valkonen toteaa.

Hallitusohjelmassa on ensimmäistä kertaa myös finanssialan kasvustrategia.

”Finanssiala voi tuottaa lisäarvoa menestyessään. Suomi on pohjoismaista ainoa euromaa, joka tuo meille ehkä mahdollisesti jotain kilpailuetua tällä alalla. Esimerkiksi Nordean pääkonttorin palaaminen tänne, sehän oli hieno kokonaisuus”, Valtonen muistuttaa.

Paheneva velkaongelma kantona kaskessa

Kansankapitalismin edistäminen on hallitukselle helppo rasti verrattuna valtiontalouden hallintaan verrattuna.

Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna ennakoitua enemmän. Valtion lainanotto ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla, kertoo valtiovarainministeriö (VM). Valtio ottaa vuonna 2023 uutta velkaa arviolta 14,4 miljardia euroa.

Valtion toteutunut velanotto ylittää tänä vuonna budjetoidun velanoton. Maksuvalmiuden turvaamiseksi valtion kassavarat ovat vuoden lopussa noin neljä miljardia euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin.

Suomen euromääräisen valtiovelan ja velka/bkt-suhteen kehitys vuosittain.

Valkosen mukaan valtion talouden tervehdyttämisessä kovin monia keinoa ei voida rajata pois, mutta kokoomus lähtee siitä, että veronkiristykset ovat viimeinen vaihtoehto.

”Työn ja yrittämisen verotusta ei voi missään olosuhteissa meidän mielestämme kiristää.”

Hallitus joutuu harkitsemaan, tehdäänkö jo keväällä jotain lisäpäätöksiä vai ehkä sitten myöhemmin hallituskaudella.

Valkosen mukaan Suomen tilanteesta tekee vielä vakavamman se, että tässä ei ole kyse tämänhetkisestä suhdanteesta tai jostain lyhytaikaisesta kriisistä. Valtion talous ei ole ollut kertaakaan yhtään ainoaa vuotta ylijäämäinen vuoden 2008 jälkeen.

”Suomi on vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Se ei ole ollenkaan liioittelua”, Valkonen toteaa.

Velkaantumisen pysäyttäminen on tehtävä taiten

Valkosen mukaan on ehdottoman tärkeätä, että valtiontalouden sopeutuksia tehdään pitkällä aikavälillä harkiten ja mahdollisimman paljon ennen kuin ollaan hallitsemattomassa äkkipysähdyksessä.

Suomen talousongelmissa kolme juurisyytä, Valkonen esittää.

Isoin ja vaikein on haaste väestörakenteen muutos. Toinen on julkisen sektorin menorakenne, joka on rakennettu erilaisena aikana. Kolmantena juurisyynä on talouden muut rakenteet, jotka ovat jääneet päivittämättä – esimerkiksi työmarkkinat ja sosiaaliturva on luotu aikana, jota ei enää ole.

”Meidän kansantaloutemme rakenteet ovat auttamatta aikansa eläneitä. Muualla Euroopassa uudistuksia tehtiin jo 90-luvulla ja viimeistään 2000-luvulla. Jopa Ranska, joka on ollut pahnanpohjimmainen, on nyt Macronin kaudella mennyt ohi. Siellähän Macron ajoi läpi paljon isomman työmarkkinauudistukset kuin mitä meillä nyt on edessä suunnitteilla.”

Miksi velkaantumista ei sitten lopeteta kovin ottein?

Valkosen mukaan hallitusohjelman sopeutustahti, jota hallitus nyt toteuttaa etupainotteisesti, perustuu valtiovarainministeriön virkasuositukseen. Sen mukaan kahdeksan vuoden aikana julkistaloutta sopeutetaan yhdeksällä miljardilla eurolla.

Sopeutustahti perustuu Valkosen mukaan taloustieteellisen analyysiin siitä, mikä ei kärjistä suhdanteita, mutta joka taittaisi velka-asteen. Jos nyt kerralla tehtäisiin 14 miljardia leikkauksia ja veronkiristyksiä yhtenä vuotena, se olisi kova shokki Suomen kansantaloudelle, hän muistuttaa.

”Talouspoliittisen päätöksenteon pitää perustua parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen ja taloustieteeseen”, Valkonen toteaa.

1 kommentti
  • Esa Laukala sanoo:

    Osinkojen lähdevero on hyväksi Suomen kansantaloudelle, silloin raha kiertää omassa kansantaloudessa tehokkaammin. Osinkojen lähdevero on hyvä sijoittajille;ajatelkaa, 5%!. Lähdevero on hyvä myös kansankapitalismille, se tukee osakkeisiin sijoittamista paremmin kuin mikään arvaamaton sijoitustili. Lähdevero on hyvä yhteiskunnalle, sillä verotulot melkein kaksinkertaistuvat koska nykyinen tuloutus on vain noin kolme prosenttia porsaanreikien takia. Lähdevero on huono verohuijareille. Näitä on paljon, katsokaapa osinkojen summa ja niistä valtion saamat tulot!!! Ne ovat julkista tietoa googlauksen päässä. Pistää miettimään…

  • Ylös
    >