Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuon ennusteen mukaan metsäyhtiöt voivat painua jopa tappiolle muutaman seuraavan vuosineljänneksen ajan.
”Markkinasellun, pakkauskartongin, sahatavaran hintoihin pitää tulla jyrkkä ja nopea nousupiikki lähikuukausien aikana, mikäli yhtiöt aikovat katkaista kannattavuutensa syöksykierteen ensi vuonna.”
UPM, Stora Enso ja Metsä Board pystyivät kuluvan vuoden tammi-syyskuussa ottamaan vain noin 312 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevoiton sellustaan.
Jyrkästä pudotuksesta kertoo, että metsätrio saavutti sellussa hulppean eli noin 2,1 miljardin euron liikevoiton vuoden 2022 vastaavalla jaksolla eli liikevoitosta hävisi 1,7 miljardia euroa.
Tulospudotus yli kolme miljardia
UPM:n, Stora Enson ja Metsä Boardin yhteenlaskettu tulos heikkeni yhteensä 96 prosenttia kolmannella vuosikvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Angervuon mukaan tulokset paranivat vielä alkuvuodesta, jonka jälkeen tulosten pudotuksesta tuli historiallisen nopea ja jyrkkä.
Metsäyhtiöt eivät ole julkistaneet loka-marraskuun aikana hintojen korotuksia sellusta, paperista eikä kraflinerista eli valkaistusta kartongista.
Angervuo nostaa riskiksi sen, että nykyisillä pohjahinnoilla laskettuna kotimaisten sellutehtaiden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto jää jopa yli kolme miljardia euroa heikommaksi verrattuna aikaisempiin huipputuloksiin.
”Kuluvan vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä metsäyhtiöiden selluteollisuuden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto meni jo miinukselle. Kolmannella neljänneksellä yhteenlaskettu liikevoitto humahti alas noin 794 miljoonaa euroa verrattuna vuoden takaiseen neljännekseen”, Angervuo toteaa.
Yli kaksi miljardia yksin sellusta
Pörssikonkari ynnää ennusteitaan yhteen yhtiöiden osavuosijulkaisuista ja markkinatilanteesta.
Metsäyhtiön liikevoiton pudotuksesta kertyy kuluvalle vuodelle Angervuon laskelman mukaan noin 2,2 miljardia euroa sellusta ja kraflinerista sekä muista kartongeista ja paperista yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Eli yhtiöiden yhteenlasketusta tuloksesta katoaa jopa noin 3,4 miljardia euroa vuoden 2023 tilikaudelta.
UPM, Stora Enso ja Metsä Board saavuttivat vuonna 2022 yhteensä noin 5,2 miljardin euron liikevoiton, jonka voi nostaa historiallisen korkeaksi.
Metsäyhtiöiden tuotteiden, kuten markkinasellun hinnat romahtivat ”yhdessä yössä” kesällä. Mutta sijoittajat eivät ajautuneet myyntipaniikkiin metsäyhtiöiden osakkeissa.
UPM:n, Stora Enson ja Metsä Boardin yhteenlasketusta pörssiarvosta on kadonnut vain noin 11 prosenttia eli 3,4 miljardia euroa verrattuna kuluvan vuoden alun 28,8 miljardin euron pörssiarvoon. Helsingin pörssin indeksi on pudonnut 8,5 prosenttia vuoden alusta. Angervuon mukaan kuilu metsäyhtiöiden kurssin ja tulostason välillä on siten käynyt yhä leveämmäksi.
Lomautuksia jopa ensi kesälle
Sijoittajat ovat ehkä hämmentyneet metsäyhtiöiden mahdollisesta kustannusten karsinnan, kuten lomautusten ajoituksesta, jotka voivat yltää aina ensi keväälle ja kesään. Ehkä yhtiöt laskevat sen varaan, että käänne yläviistoon koittaa viimeistään ensi syksynä. Tosin UPM on jo aiemmin kesällä loihtinut käännettä jo loppuvuodeksi.
Angervuo tulkitsee lomautusten ajallisista askelmerkeistä, että metsäyhtiöiden ”pöytälaatikkoprognoosien” mukaan kysyntä ja menekki sekä hinnat alkavat nousta pohjalukemista ehkä ensin kesän lopulla tai sitten viimeistään syksyllä.
”Nopea ja merkittävä hintojen korotus voi osoittautua mahdottomaksi lyhyellä ”aikavälillä”, kuten vuosineljänneksen aikana. Hintojen elpymisestä korotuksia.”
Raakapuunkin hinta on pysynyt kotimaassa edelleen kalliina. Venäjän noin kymmenen miljoonan tonnin puukuution poistuminen vastaa kahden suuren tehtaan puun kulutusta.
Hinnat pysyvät pohjalukemissa
Eri kansainvälisistä alan lähteistä käy ilmi markkinasellun eli pohjoismaisen havupuusellun markkinoiden hyytyminen ja dollaripohjaisen arvon rojahdus.
”Havumarkkinasellun tonnihinta ei ole vielä lähtenyt oikenemaan viime kesän noin 30 prosentin pudotuksestaan”, Angervo viittaa eri sellualan lähteisiin.
Markkinasellun tonnihinta kohosi korkeimmillaan 1 500 dollariin tonnilta vuonna 2022. Nyt tonnihinta liikkuu noin 1 110 ja 1120 hintahaarukassa eli ehkä kannattavuuden rajamailla.
Markkinalähteiden mukaan ruotsalainen metsäjätti SCA yritti ajaa marraskuussa markkinasellun hintaan noin 80 dollarin korotuksia, jotka eivät menneet läpi.
Ruotsalaisyhtiön kannattavuus on sinänsä heikentynyt samaa rataa suomalaisten metsäyhtiöiden kanssa.
”Toki ruotsalaisia tuottajia on auttanut ruotsin kruunun ennätyksellisen heikko taso verrattuna euroon tai USA:n dollariin”, Angervuo lisää.
UPM tuottaa Uruguayn tehtaallaan lyhytkuituista sellua, jonka tonnihinta on eri markkinalähteiden mukaan lähes puolittunut noin 600 dollarin tasolle 1 200 dollarista etenkin Kiinan ostojen hyytymisen seurauksena.
Suomalaiset suuria tuottajia
Metsä Group, Stora Enso ja UPM-Kymmene tuottavat vuosittain kotimaisilla tehtaillaan noin kymmenen miljoonaa tonnia sellua. Uruguayn ja Brasiliassa tehtailta tulee eukalyptussellua eli lyhytkuituista lähes viisi miljoonaa tonnia. Lukuun kuuluu UPM:n uusin jättitehdas täydessä tuotannossa.
Maailmalla menee vuosittain kaupaksi noin 170 miljoonaa tonnia sellua, josta pohjoismaisen, josta markkinasellut tekee yhteensä noin 70 miljoonaa tonnista.
Metsäyhtiöt jakavat pidemmällä aikavälillä sellukaupassa noin 200-250 miljardin dollarin pottia, josta on ennen kesän hintojen romahdusta ja ylitarjontaa kertynyt kaikkien aikojen ennätysvoittoja.
Liikevoitot jyrkästi alas
Myös euron halventuminen suhteessa dollariin uhkaa latistaa mahdollista voittojen kertymistä loppuvuodesta. Sijoittajille voi pidemmän aikavälin liikevoitoissa avata metsäteollisuuden menestystarinaa ajalta, jolloin sellun hintakin huiteli huippukorkeuksissa.
UPM-Kymmenen selluteollisuus ja sahat saavuttivat Angervuon laskelman mukaan viime vuoden 12 kuukauden mittaisella tilikaudella noin 580 miljoonan euron liikevoiton.
Mutta sitten liikevoitto valahti 271 miljoonasta eurosta 18 miljoonaa euroa tappiolle kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan.
Stora Enson operatiivinen liikevoitto putosi 527 miljoonasta eurosta 21 miljoonaan euroon eli lähes nollatulokseen.
Tulokset miinukselle
Stora Enson Biomaterials eli sellu teki kolmannella vuosikvartaalilla viiden miljoonan euron operatiivisen liiketuloksen ja vuotta aiemmin 197 miljoonaa euron.
Metsä Groupin sellu- ja sahateollisuuden vertailukelpoinen liiketulos painui kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 22 miljoonaa euroa tappiolliseksi, ja edellisen vuoden kolmannella neljänneksellä liikevoitto kertyi 291 miljoonaa euroa.
Vuorineuvos Jussi Pesonen jää vuoden vaihteessa eläkkeelle UPM:stä. Yhtiön osakkeen vuosituotoksi tulee sijoittajille 3,9 prosenttia eli jää lähes prosenttiyksikön alemmaksi verrattuna Helsingin pörssin portiolioindeksin 4,6 prosentin vuosituottoon.
Pesonen on toimitusjohtajana johtanut 20 vuotta. Metsäjätin hallitusta on vuosien 2008 ja 2022 välisen aikana johtanut Björn Wahlroos.
Uusi toimitusjohtaja Massimo Reynaudo esittelee UPM:n vuosituloksen ensi helmikuun 1. päivänä ja syyskuussa toimitusjohtajana aloittanut Hans Sohlström Stora Enson saman päivänä UPM-Kymmenen kanssa.
Osingot tiukalla?
Angervuon mukaa sijoittajat miettivät jo nyt, pienentävätkö molemmat yhtiöt vuodelta 2023 osakekohtaista osinkoa tulosten romahduksen seurauksena. Analyytikoiden konsensusennuste odottaa Stora Enson puolittavan osakekohtaisen osingon ja UPM-Kymmenen pitävän osingon entisellä tasollaan.
UPM lyö ennusteissaan Stora Enson. UPM odottaa, että vuoden 2023 vertailukelpoinen liikevoitto laskee vuodesta 2022.
Yhtiö ennustaa kuitenkin toiveikkaasti kuluvan vuoden jälkipuoliskolle, että vertailukelpoinen liikevoitto on samaa tasoa tai parempi verrattuna vuoden 2023 alkupuoliskoon.
Stora Enso julkisti kolmannen kvartaalilla synkän tulosohjeistuksensa, jonka mukaan vuoden 2023 operatiivinen liiketulos jää merkittävästi pienemmäksi verrattuna vuoden 2022 operatiiviseen liiketulokseen, joka oli 1,9 miljardia euroa voitollinen.
Kiina lyö tahtia sellukaupassa ja ostaa noin 35 prosenttia koko globaalista yhteenlasketusta markkina- ja lyhytkuituisen sellun tuotannosta. Euroopan osuudeksi tulee vajaa kolmannes, Pohjois-Amerikan 12 prosenttia, Latinalaisen Amerikan kuusi prosenttia ja muille jää noin viidenneksen osuus.
Sellusta menee noin 42 prosenttia pehmopapereihin, viidennes paino- ja kirjoituspapereihin, pakkaamiseen noin kymmenen prosenttia ja erikoispapereihin vajaa viidennes.
Metsäteollisuus teki havinaisen hyvää tulosta, viime vuosien ennätys tuloksia. UPM ei ollut tässä kolmikossa heikoin. Pörsseissä on ollut kautta aikojen, nousu ja laskukausia. Aina on entiset ennätykset kuitenkin ylitetty. Olisi suuri ihme, jos nyt ei näin kävisi. Vanha sanonta pitää paikkansa. Kaikki mikä nousee, joskus myös laskee.
UPM on ollut salkussa pitkään, en ole aikonut, tässä kuopassa osakkeista luopua. Reippaasti on plussalla, voittoja on kotiutettu. Eikä nämä kirjoitukset käsitystäni muuta. Olen valmis tankkaamaan, kun on riihikuivaa.
Mitä tulee näihin kolmeen metsäyhtiöön. Oma käsitykseni on. UPM tulee menestymään jatkossa paremmin, kuin Metsä ja Stora.