Wall Streetin indeksit ovat vuoden 2023 aikana suurimmasta osasta toipuneet edellisvuoden tappioista. Tuotot kasvoivat huolimatta siitä, että USA:n keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorot korkeimmalle tasolle sitten maaliskuun 2001.
Vaikka Fed ei halua vielä myöntää sitä, koronnostosykli näyttää olevan ohi, ja markkinat keskittyvät yhä enemmän mahdollisiin koronlaskuihin.
”Kysymys ei näytä olevan siitä, leikkaako Fed korkoja vuonna 2024, vaan siitä, milloin se leikkaa korkoja”, toteaa sijoituspalveluyhtiö XTB:n seniorimarkkina-analyytikko Hani Abuagla XTB:n sijoittajakirjeessä.
Yleensä ajatellaan, että koronleikkaukset ovat hyväksi osakemarkkinoille ja taloudelle ja koronnostot ovat huonoja. Onko osakemarkkinoiden ja korkojen välinen suhde kuitenkin niin kristallinkirkas?
Kurssikehitys on monen tekijän summa
Abuagla toteaa, että kolmen edellisen Fedin koronlaskusyklin analyysi johtaa mielenkiintoiseen johtopäätökseen: koronlaskut eivät yksinään ohjaa osakemarkkinoita, vaan ne on asetettava laajempaan asiayhteyteen.
”Vuosina 2001 ja 2007 alkaneet koronlaskut eivät onnistuneet nostamaan markkinoiden tunnelmia tulevina kuukausina, ja Yhdysvaltojen laajat osakeindeksit laskivat. Toisaalta vuonna 2019 syklin aloittanut koronlasku johti osakemarkkinoiden nousuun seuraavina kuukausina”, hän kertoo.
Markkina-analyytikon mukaan keskeistä osakemarkkinoiden kehitykselle koronalennusten jälkeen näyttää olevan se, mikä oli niiden taustalla oleva syy.
”Vuosina 2001 ja 2007 toteutetut koronleikkaukset olivat vastaus kriisiin, kun taas vuonna 2019 toteutettu koronlasku oli vastaus inflaation heikkouteen. Siksi osakemarkkinoiden kannalta ratkaisevaa on lopulta enemmän makro kuin Fed, sillä se ratkaisee tulospolun.”
Samoilla linjoilla on myös varainhoitotalo Meeder Investment Management.
Yhtiön mukaan historia osoittaa, että korkojen lasku ei aina tarkoita positiivista kehitystä osakemarkkinoilla. Vuodesta 1970 lähtien yli puolta Fedin ensimmäisistä leikkauksista on seurannut S&P 500 -indeksin yli 20 prosentin lasku.
Miksi sitten Fedin ensimmäinen korkoleikkaus ei ole aina ollut paras ennustaja osaketuottojen kehitykselle?
Pehmeä taantuma voisi estää osakemarkkinoiden sukelluksen
Meederin mukaan yksi syy on se, että korkeammat korot vaikuttavat talouteen pysyvästi ja voimakkaammin. Tämän viimeaikaisen inflaatiosyklin aikana Fed on edelleen keskittynyt rahapolitiikan kiristämiseen, vaikka se ymmärtää, että se hidastaa talouskasvua.
”Pehmeä lasku on helpommin sanottu kuin tehty. Historiallisesti taantumien aikana Fed aliarvioi työttömyyden kasvun 2,5 prosentilla”, yhtiö kertoo julkaisussaan.
Yksinkertaisesti selitettynä: koronlaskut ajoittuvat usein sellaiseen talouden suhdannevaiheeseen, jossa työttömyys nousee odotettua nopeammin. Keskuspankin ei ole helppoa sopeuttaa taloutta pehmeästi taantumaan.
Toisaalta sveitsiläispankki UBS ei ole huolissaan Yhdysvaltain taloudesta, vaan arvioi Yhdysvaltain keskuspankin onnistuvan pehmeässä laskussa eli inflaation taltuttamisessa ilman taantumaa. Syiksi se mainitsee vahvan työmarkkinan sekä yritysten ja kotitalouksien hyvän taloustilanteen.
Pankki ennustaa maailman suurimman talouden bruttokansantuotteen kasvun kuitenkin heikentyvän kuluvan vuoden 2,4 prosentista 1,1 prosenttiin ensi vuonna.
