Osakkeet eivät ole olleet kuluvana vuonna rahastosäästäjien suosiossa, sillä tammi-lokakuun aikana Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vain 450 miljoonaa euroa uusia pääomia.
Marraskuussa on kuitenkin tapahtunut selvä käänne. Finanssiala ry (FA) kertoo tiedotteessaan, että Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 571 miljoonaa euroa uusia pääomia, josta osakerahastot kasvattivat marraskuussa uusia pääomia 241 miljoonalla eurolla.
Osakerahastoihin virtasi yli viisinkertainen määrä pääomia verrattuna tammi-lokakuun keskimääräiseen uusien pääomien lisäykseen.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Suomeen, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 217 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Japaniin ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.
Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 357 miljoonaa euroa uusia varoja, yhdistelmärahastoihin 19 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin viisi miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista puolestaan lunastettiin yhteensä 51 miljoonaa euroa.

Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 145 miljardia euroa.
Marraskuussa globaalit pääosakeindeksit nousivat. Markkinakorkojen lasku tuki osaltaan osakekurssien nousua. Euroopassa esimerkiksi Saksan DAX-indeksi nousi lähes kaikkien aikojen korkeimpiin lukemiin. Euroalueella inflaatio hidastui lähelle Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitetasoa.
Markkinat odottavat ensi vuodelle useita keskuspankin ohjauskorkojen laskuja euroalueen heikentyneen taloustilanteen takia. Saksan talousongelmat jatkuvat ja ennusteita on päivitetty alaspäin. Suomen talouden ennustetaan supistuvan kuluvana vuotena inflaation ja EKP:n rahapolitiikan nopean kiristymisen takia. Yhdysvalloissa talous on edelleen vahva eikä inflaatio ole hidastunut yhtä nopeasti kuin Euroopassa.
Finanssialan johtava asiantuntija Mariia Somerla kertoo, että korkojen lasku tukee osaltaan osakekurssien nousua, mutta euroalueen heikkenevä taloustilanne kasvattaa samalla epävarmuutta. Saksan talousongelmat heijastuvat laaja-alaisesti, esimerkiksi Suomen vientiyrityksiin.
”Euroalueelle sijoittava joutuu nyt tasapainoilemaan korkomarkkinoiden tapahtumien ja heikkenevän taloustilanteen välillä”, arvioi Somerla.
Euroopan keskuspankki EKP on nostanut ohjauskorot historiallisen korkealle. Viimeisessä 10 korkokokouksessa ohjauskorkoja on nostettu. Nämä koronnostot ovat vaikuttaneet suoraan markkinakorkoihin ja lainojen viitekorkoihin.
Keskuspankki on nyt tullut tiensä päähän tältä erää. EKP:n päätös pitää ohjauskorot ennallaan perustuu alentuneisiin inflaatio-odotuksiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.
EKP ei kuitenkaan ole antanut viitteitä siitä, että se olisi vielä valmis koronlaskuihin. Kaikki riippuu keskuspankin mukaan inflaatiokehityksestä.
Markkinoilla hinnoitellaan kuitenkin jo koronlaskuja, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pankin markkinakatsauksessa.
”EKP:lle ensimmäistä laskua hinnoitellaan jo huhti-kesäkuulle, Fedille ensi kesälle. Historian valossa varhaiset koronlaskuodotukset ovat perusteltuja. Yhdysvalloissa Fed on alkanut laskea viimeiseen 50 vuoden aikana korkoja keskimäärin viiden kuukauden jälkeen”, Gerich toteaa.