SalkunRakentaja järjesti marraskuussa sijoittajakyselyn, jossa kysyttiin sijoittajien tunnelmia.
Tätä vuosikymmentä muokannut pandemia avasi länsimaiden rahahanat, joka mahdollisti pääomien läikkymisen myös vaikeasti taloudellisesta näkökulmasta perusteltaviin investointikohteisiin, myös sijoittajien.
Näin eurooppalaisittain on ollut vaikea saada selkoa, johtuuko nykyinen talousilmapiiri koronarahahanojen sulkeutumisen jälkipyykistä, nollakorkoajan lopusta vai Ukrainan kriisin kiihdyttämän globaalin kauppasodan etsiytymisestä Euroopan mantereelle.
”Eurooppa on tuhon oma”, julistaa 30-40-vuotias sijoittaja.
Oli syy, mikä tahansa suomalaisen piensijoittajan hermoja on koeteltu viime vuodet, kun jokaista Suomi-indeksiä on tarmokkaasti viime aikoina runnottu.
Suhdeluku on kääntynyt päälaelleen
Viimeisen kahden vuoden aikana on ollut viisi positiivista kuukautta OMX Helsinki GI-indeksissä. Tämä tarkoittaa, että lähes 80 prosenttia kuukausista Helsingin pörssiä kuvaava pääindeksi on ollut kuukauden loputtua alhaisempi kuin mitä se on ollut kuukauden alussa.
Voi sanoa, että Helsingin pörssi on noussut kahden vuoden aikana 21 prosenttia ajasta ja laskenut 79 prosenttia tästä ajasta.
Mikäli lasketaan negatiivisten kuukausien määrä vuodesta 1999 lähtien eli edelliseltä 273 kuukaudelta, pakkaselle painuneiden kuukausien määrä on 57 kappaletta eli noin 21 prosenttia. Negatiivisten ja positiivisten kuukausien suhdeluku on viimeisen kahden vuoden aikana kääntynyt päälaelleen.
Sijoittaminen ei siis ole tarjonnutkaan enää totutun kaltaisia mielihyvää tuottavia dopamiinipistoksia suoraan suoneen.
Toiveena käänne taloudessa
Sijoittajat odottavatkin jo malttamattomasti tilanteen kääntymistä.
”Ens vuonna noustaan kuin pohjaan painettu ongenkoho”, vastaa 50-60-vuotias sijoittaja
Marraskuussa merkkejä käännekohdasta nähtiin useampi ja OMX Helsinki GI– indeksi nousi 6,7 prosenttia.
Ei ole itsestään selvää, että pitkän laskukauden jälkeen luottamus taloutta kohtaan palaa lineaarisesti ja tästä alkaa odotettu nousukausi.
Edes JP Morgan ja Goldman Sachs eivät ole päässeet yksimielisyyteen ensi vuoden kohtalosta. JP Morgan ennustaa, että ilman merkittäviä raha- tai finanssipoliittisia tukia konsensus talouskasvusta on pikemminkin toiveikas kuin realistinen. Goldman Sachs ennustaa taittuvan inflaation lisäävän amerikkalaisten kotitalouden kulutusta, joka lopulta purkautuu osakemarkkinoille.
Siinä missä amerikkalaiset odottavat kotimaan markkinoiden säästymistä lamalta, viennistä elävä Suomi odottaa globaalien investointitarpeiden purkautumista.
Sijoittajakyselyn osallistujat
Halusimme kysyä sijoittajilta, niin suurilta kuin pieniltä, marraskuun 2023 tunnelmia.
” Halpaa ja rahat loppu”, toteaa 20-30-vuotias sijoittaja
Kysely julkaistiin marraskuun viimeisellä viikolla artikkelin kirjoittajan X-tilillä, Inderesin foorumin Kahvihuoneella ja Facebookin Sijoituskerholla. Kyselyyn osallistui 386 vastaajaa, joista suurin osa tuli X:stä ja Inderesin foorumilta.
Suomen Osakesäästäjien mukaan Suomessa on miljoona sijoittajaa, joista 910 000 on yksityisiä sijoittajia. Tähän peilaten luottamusvälillä 95 prosenttia kyselyllä pitäisi olla alle kahden prosentin virhemarginaali. Luku sijoittajien määrästä on hieman vanhentunut, mutta riittää virhemarginaalin laskentaan.
Kyselyyn vastaajat edustavat sitä aktiivista sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävää sijoittajajoukkoa, joten kyselyn tulokset kertovat pääasiassa juuri heistä.
Kyselyn rakenne
Kyselyn runko muodostui kuudesta monivalintakysymyksestä. Vastaajan tuli valita 2-6 vastausvaihtoehdosta. Ensimmäinen kysymys koski vastaajan ikää, kaksi seuraavaa kartoitti vastaajan sijoituskokemusta ja pyrki haarukoimaan vastaajan aktiivisuutta osakemarkkinoilla, neljäs kysymys vastaajan tämän hetkistä tuntemusta siitä, miten on pärjännyt osakemarkkinoilla vuonna 2023 ja kaksi viimeistä vuoden 2024 ja pidemmän aikavälin sijoitustunnelmia.
Kyselyjakson viimeisessä vaiheessa lisättiin kyselyyn mahdollisuus jättää terveisiä Salkunrakentajien lukijoille. Näitä kommentteja on upotettu tähän artikkeliin.
”Pitkällä aikavälillä menee hyvin pienestä lyhyen aikavälin heilahtelusta huolimatta”, vastasi 20-30-vuotias sijoittaja.
Sijoituspäätöstä ei kyselyssä määritelty, mutta sijoituspäätökseksi vastaaja on voinut laskea myös esimerkiksi rahastosäästämisen aloittamisen, omistusasunnon hankinnan tai talletuskorollisen tilin aukaisemisen.
Määrittelemättä jättäminen tehtiin tietoisesti. Näemme, että kyvyn käyttää eri aikakausina erilaisia sijoituselementtejä hyvänä asiana, eikä ole syytä rajoittaa kokemuksen karttumisen hyödyntämistä pelkkään osakepoimintaan.
Kyselyn tulosten analyysin täsmentämiseksi olisi voinut määritellä tarkemmin, mikä on katkeamaton aktiivinen sijoituskokemus. Sen määritelmä on ollut jokaisen päätettävissä ja on voitu nähdä vastaajien kesken eri tavoin.
Sijoituspäätöstä ei sidottu koskemaan pelkkää osakepoimintaa, eikä kyselyn tarkoituksena ollut etsiä sijoitustaitojen tai salkunkoon vaikutusta tyytyväisyyteen. Tällä voidaan kuitenkin olettaa olevan vaikutusta sijoittajien marraskuun tunnelmiin.
Minkä nuorena aloittaa, vanhana taitaa
Riippumatta kyselyyn vastanneiden iästä tai aktiivisuuden pitkäjänteisyydestä, suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti tehneensä ensimmäisen sijoituspäätöksen nuorena, jopa ennen 20 vuoden ikää.
Kysymyksen olisi voinut muotoilla siinä mielessä paremmin, että viidenkymmenen ikävuoden jälkeen ei voi varmasti päätellä, kuinka nuorena tätä vanhemmat olivat tehneet ensimmäisen sijoituspäätöksensä. Rajanveto vedettiin yli 20 vuoteen, koska haluttiin finanssikriisin vaikutukset vastauksiin.
Voidaan kuitenkin todeta, että yli 50-vuotiaista 68 prosenttia oli tehnyt ensimmäisen sijoituspäätöksensä yli 20 vuotta sitten ja yli 60-vuotiaista yli 90 prosenttia.
Oli odotettavissa, mitä pidempään oli kulunut ensimmäisen sijoituspäätöksen teosta, sitä todennäköisemmin vastaaja oli jossain kohtaa matkan varrella keskittynyt elämässään muihin asioihin.
Varmasti tälläkin hetkellä jossain lymyää joukko entisiä aktiivisia sijoittajia, joiden aika ja varallisuus ohjautuu tällä hetkellä muihin kohteisiin. Esimerkiksi korkojen noustua velan lyhentäminen on tarjonnut monille lyhyellä aika välillä riskitöntä ja Helsingin indeksiä korkeampaa tuottoa.
Heidät saatamme saada taas joskus myöhemmin takaisin sijoitusmaailmaan, kun osakemarkkinat tarjoilevat jälleen satumaisia tuottoja.
Sijoittajat luottavat talouden kantokykyyn
”Osinkosalkun rakentajana sitä on vaan ollut tyytyväinen viimeaikaisista ”alennusmyynneistä”, myhäilee 40-50-vuotias sijoittaja
Kyselyn perusteella sijoittajat olivat lähes yksimielisiä sen suhteen, että sijoitusvuosi 2024 tulisi olemaan hyvä. Jopa 87 prosenttia vastasi suhtautuvansa positiivisesti vuoden 2024 sijoitusnäkymiin. Pitkän aikavälin sijoitusnäkymiin positiivisesti suhtautui jopa 95 prosenttia.
Kyselystä ei noussut esille yhtä ikä- tai kokemusluokkaa, joka olisi lineaarisesti epäillyt tulevaa vuotta. Varpaillaan olijoita oli yksittäisiä jokaisessa ikäluokassa ja kokemukseen katsomatta. Tämä on ihan tervettä.
Luvut ovat todella korkeita, kritisoi kysymyksen esittelyä tai otantaa, mistä näkökulmasta hyvänsä. Vastausta on ohjannut paljon todennäköisesti se, että vastaajat ovat aktiivisia sijoittajia, jotka ovat vastanneet pitkähkön laskukauden jälkeen juuri päättyneen ensimmäisen indeksitasolla todella hyvän kuukauden jälkeen ja kysymyksen asettelu itsessään ei ollut neutraali vaan selkeästi positiivinen.
Mutta silti…
Piensijoittajat luottavat osakemarkkinoiden kehittyvän positiivisesti.
Pelon ja ahneuden -mittari tukee analyysin tuloksia
”Katselemalla S&P-käyrää 100 vuotta taaksepäin saa hyvää perspektiiviä eteenpäinkin”, muistuttaa 40-50-vuotias sijoittaja
CNN:n Fear and Greed Index, tunnettu Pelko ja Ahneusindeksi, on taloudellinen mittari, jonka tarkoitus on arvioida sijoittajien tunnetiloja ja markkinoiden psykologiaa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. Vaikka se ei ole virallinen taloudellinen indeksi ja rajoittuu Yhdysvaltoihin, se on yksi käytetyimmistä mittareista pelon ja ahneuden voimakkuuden seuraamiseen markkinoilla.
Joulukuun ensimmäisen päivän lukema näytti 67, mikä osoittaa ahneuden voimistumista. Vielä lokakuussa indeksi vaihteli välillä 28 ja 30, tulkittuna pelon vallitessa markkinoilla. Sijoittajien tunnelma näyttää siis muuttuvan nopeasti.
Sijoittajien odotukset eivät takaa onnistumista
Vaikka sijoittajat ovat tällä hetkellä luottavaisia markkinoihin, on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä vuoden 2024 osakemarkkinoiden kehityskulusta. Nousijoita on toki aina.
Ensi vuoden kehityksen lopulta määrittää yritysten oma suoriutuminen ja mahdollisuudet toimia jatkossa.
Aina on maailmalla joku kriisi meneillään, mutta
” -Tiedätkö, että miten köyhät tavoittelevat hienoja asioita?
-..noh?
-En minäkään.
Opetus: sijoittaminen kannattaa aina.” vitsailee 30-40 -vuotias sijoittaja
