Monet taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan vastikkeita kohonneiden kustannusten vuoksi.
Monissa taloyhtiöissä pohditaan tällä hetkellä vuoden 2024 taloutta, kun taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana. Lisääntyneet kulut ovat näkyneet osakkailla vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä monessa taloyhtiössä, kertoo Isännöintiliitto tiedotteessaan.
Eivätkä kustannuspaineet ole hellittämässä ensi vuonnakaan.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä kannattaa varautua kustannusten kasvuun, yllättäviin menoihin ja mahdollisiin vastikekorotuksiin myös vuonna 2024.
Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen kertoi viime kesäkuussa, että taloyhtiöiden tulevaisuuden näkymät vaihtelevat erilaisissa taloyhtiöissä suuresti.
”Korkojen nousu vaikuttaa eniten uudiskohteissa, kun taas inflaation vaikutus hoitovastikkeisiin näkyy lähes kaikissa taloyhtiöissä. Inflaatio nostaa kuluja myös taloyhtiöiden suurissa korjaushankkeissa”, Rekonen totesi.
Taloyhtiössä energiaa kuluu erityisesti lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30–40 prosenttia. Näiden kustannusten nopea nousu on keskeisessä roolissa puhuttaessa tarpeesta korottaa hoitovastiketta. Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämmitetään kaukolämmöllä, jonka hinta vaihtelee niin paikkakunnan kuin myös tuotantotavan mukaan. Taloyhtiön kannattaakin seurata oman alueensa hintakehitystä.
Puskurirahasto yllättäviin menoihin
Taloyhtiön energiankulutuksen hillitseminen ei ole rakettitiedettä.
”On selvää, että pienempi lämmön, sähkön ja veden kulutus tuo taloyhtiölle taloudellisia säästöjä. Taloyhtiöillä on hyviä keinoja säästää energiaa myös ilman merkittäviä investointeja. Ensimmäinen askel kohti energiansäästötoimenpiteitä on kulutuksen seuraaminen. Yhtä lailla, kun taloyhtiössä seurataan kassasaldoa, tulisi seurata säännöllisesti myös veden- ja energiankulutusta”, Rekonen kertoo.
Sen lisäksi, että energiakustannukset saattavat poiketa huomattavastikin ennakoidusta, taloyhtiölle voi tulla myös monia muita yllättäviä kuluja, joiden suuruutta on mahdotonta etukäteen tarkasti arvioida. Siksi yllättäviin kuluihin on syytä varautua.
Rekosen mukaan taloyhtiöllä on hyvä olla 2–3 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa puskurirahastona yllättävien kulujen varalle.
”Osakkaiden kannalta on yleensä helpompi maksaa vastikkeita hieman yläkanttiin kuin maksaa yhdellä kertaa ylimääräinen vastike. Taloyhtiön hallitukselle kannattaa kuitenkin antaa valtuudet tarvittaessa kerätä ylimääräisiä vastikkeita ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä.”
Korkojen nousu rasittaa osakkaiden ja taloyhtiöiden taloutta
Myös taloyhtiön lainatilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valtaosalla taloyhtiöistä on velkaa. Osakkailta perittävät rahoitusvastikkeet, joista saatavilla varoilla taloyhtiön lainakuluja maksetaan, ovat viime aikoina kasvaneet erityisesti uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla.
Lainan mahdollinen lyhennysvapaa on monissa tapauksissa voinut päättyä kuluneen vuoden aikana samaan aikaan, kun korkotaso on noussut merkittävästi.
Rahoitusvastikkeita on saatettu joutua nostamaan reilusti myös taloyhtiöissä, joilla on runsaasti korjauslainaa maksettavanaan. Kun samaan aikaan yleinen taloustilanne on heikentynyt, näkyvät yhteisvaikutukset osakkaiden vastikerästeinä, jotka ovat nousseet ajankohtaisemmaksi ja realistisemmaksi uhkakuvaksi kuin pitkään aikaan.
Viime aikoina mediassa on toisaalta nähty kasvavissa määrin otsikoita korkojen laskusta. Esimerkiksi suomalaisten asunto- ja taloyhtiölainojen kannalta keskeisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor-korko on kääntynyt laskuun.
”Eri tahojen ennusteiden pohjalta näyttäisi siltä, että ensi vuonna korontarkistuspäivät tarkoittavat monissa tapauksissa korkokulujen laskua ja helpotusta mahdollisesti hyvinkin tiukkaan tilanteeseen. Paluuta nollakorkoaikaan on kuitenkin turha lähivuosina odottaa”, Rekonen ennustaa.
