Lähes 40 vuoteen mikään maa ei ole päässyt lähellekään Kiinaa halpaviejänä.
Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja liiallinen riippuvuus yhdestä toimitusketjusta ovat kuitenkin luoneet mahdollisuuksia Kaakkois-Aasian kehittyville maille, kuten Vietnamille, Indonesialle ja Thaimaalle.
Kun esimerkiksi leluvalmistaja Lego päätti rakentaa miljardin dollarin arvoisen hiilineutraalin tehtaan vuonna 2022, se valitsi sijainniksi Vietnamin, ei Kiinaa.
Tarkoittaako tämä sitä, että Kiina ei ole enää koko maailman tuotantolaitos?
Kiina on edelleen ja todennäköisesti lähitulevaisuudessakin maailman suurin viejämaa. Viennin kasvua etsivänä sijoittajana odotan kasvun tulevan muualta, eikä tarvitse katsoa kauas – on järkevää pitää tuotanto Aasiassa, josta on vakiintuneet rahtilinjat Tyynenmeren yli.
Jos muut Aasian maat haluavat toistaa Kiinan menestyksen, niiden pitää ymmärtää, miten Kiinasta tuli vientiveturi.
Kiinalla oli kolme tärkeää tekijää kohdallaan. Ensimmäinen oli maatalousuudistus, joka rohkaisi viljelijöitä työskentelemään ahkerasti ja investoimaan maahansa, lisäämään tuotantoa ja luomaan ylijäämää. Toinen oli rakentaa vientivetoinen valmistuskulttuuri, joka on työvoimavaltainen ja tuottaa tavaraa, jota muut maat haluavat ostaa. Kolmas oli resurssien ja investointien keskittäminen oikeille aloille.
Menestyksessä auttoi halvan mutta laadukkaan työvoiman saatavuus ja silkka mittakaava – Kiinan koko ja väestön määrä tarkoitti sitä, että kerran vauhtiin päästyään lumipallo pyöri todella pitkälle.
Kiinalaisen työvoiman hinta on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja nyt Bangladesh ja Vietnam ovat halvempia paikkoja työllistää ihmisiä. Tämän takia jotkut kiinalaiset yritykset ovat jo siirtäneet tehtaitaan Kiinan ulkopuolelle. Maailmanlaajuinen pandemia paljasti myös toimitusketjujen heikkouksia, jotka johtuivat riippuvuudesta yhdestä maasta.
Kaakkois-Aasiassa on runsaasti edullista työvoimaa ja valtioita, joissa on vahva poliittinen valvonta. Tämä voi luoda oikeanlaisen ympäristön, uudistukset ja politiikat, joiden ansiosta vientivalmistus voi kukoistaa.
Sijoittajilla on valtavia mahdollisuuksia tällä alueella, mutta haasteena ovat oikeiden valintojen teko ja ymmärrys kasvun lähteistä. Ajan viettäminen kussakin maassa auttaa – silloin näkee, kuinka elinvoimainen talous on ja mistä parhaiden mahdollisuuksien yritykset löytyvät.
Vietnam
Geopoliittisesta näkökulmasta Vietnam on kaikkien ystävä. Työvoimakustannukset ovat nyt puolet Kiinan kustannuksista, elinajanodote on hyvä ja koulutustaso parempi kuin Isossa-Britanniassa. Se on tässä suhteessa Aasian Sveitsi.
Kiinalaiset, korealaiset ja amerikkalaiset yritykset investoivat vietnamilaisiin tehtaisiin. Samsung Electronics rakentaa sinne jopa oman merisataman. Vienti on yhdeksänkertaistunut viimeisen 14 vuoden aikana, ja teollisuuspuistojen kehittäjät kertovat yritysten olevan erittäin kiinnostuneita omien tilojen perustamisesta.
Vietnamissa toimii myös yrityksiä, kuten Vinh Hoan, joka on maailman suurin pakastettujen monnifileiden viejä. Monnia käytetään turskan sijasta halpana, terveellisenä proteiinina ravintoloissa ja ateriakuljetusyrityksissä. Yhtiö on erinomainen toimija vaativassa teollisuudessa, se tarjoaa hyvää laatua alhaisin kustannuksin, ja sen toiminta on kestävää.
Indonesia
Indonesian kasvutarina on hyvin erilainen. Maalla on runsaasti resursseja – maan päällä kumia, riisiä ja kookospähkinöitä, maan alla bauksiittia, kuparia ja nikkeliä.
Perinteisesti Indonesiassa on louhittu metalleja, jotka on sitten viety maasta. Tästä on ollut vain vähän hyötyä maan valtavalle väestölle. Presidentti Jokowi auttoi kuitenkin uusien käsittelylaitosten perustamisessa erityisesti nikkeliä varten. Tarkoitus on kaivaa, jalostaa ja vasta sitten myydä maailmalle.
Nikkeli on yksi maapallon hyödyllisimmistä metalleista, jota käytetään teräkseen, metalliseoksiin, johtoihin, kolikoihin, putkiin, nauloihin ja ennen kaikkea sähköakkuihin. Indonesia yrittää houkutella paljon nikkeliä käyttäviä yhtiöitä maahan. Hyundai on rakentanut autotehtaan Indonesiaan tuottaakseen sähköautoja lähelle nikkelivarastoja. Kaupunkien kokoisia teollisuuspuistoja on rakennettu joillakin itäisillä saarilla hyvin anteliain veroehdoin.
Indonesialla on potentiaalia hyötyä uusiutuvan energian kasvusta ja liikenteen sähköistämisestä perustamalla kestäviä valmistusklustereita. Jos ne onnistuvat, sadat miljoonat ihmiset hyötyvät sen tuomista työmahdollisuuksista ja talouden vahvistumisesta.
Thaimaa
Thaimaan kannattavin elinkeino on valkoisten hiekkarantojensa ansiosta matkailu, joten maa on palvelupohjainen talous. Siksi sijoittajat saattavat haluta harkita Thaimaan pankkeja ja vähittäiskauppiaita, jotka menestyvät hyvin talous kukoistaessa.
Rahoituspalvelujen saatavuus paranee koko Thaimaassa. Vaikka Bangkokin asukkailla luottokortit ovat tavallisia, köyhillä maaseutualueilla on tyydyttämätön tarve lainata ja rahoittaa koulutusta, maanviljelyä tai yksinkertaisesti pitää katto päänsä päällä.
Maaseudun lainanantaja Muangthai Capital kiinnitti huomioni. Luotonanto on hankalaa liiketoimintaa: On vaikeampaa tarjota pääomaa sitä todella tarvitseville kuin niille, jotka eivät sitä tarvitse. Sijoittajien on ymmärrettävä liiketoiminnan ajattelutapa löytääkseen lainanantajan, joka on sekä kannattava että hyödyllinen yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä.
Voittajat
Vaikka Kiina on ollut hallitseva viejä vuosikymmenien ajan, sijoittajien kannattaa harkita kasvumahdollisuuksia koko Kaakkois-Aasiassa.
Taloudet ovat siellä vahvoja, inflaatio ei ole epätavallisen korkea, korot ovat vakaat ja taseet terveitä. Nämä maat ovat nousemassa uusiksi viennin voittajiksi, jotka hyödyntävät siirtymistä puhtaaseen energiaan tai maksimoivat oman valmistuspotentiaalinsa.
