Kullanetsintä- ja tuotantoyhtiö Endominesin historia on monivaiheinen. Viime ajan kehitys on ollut nousujohteista niin malminetsinnässä kuin pörssissä.
Kuukauden osake: Endomines
Tuorein sivu Endominesin historiassa kääntyi tilikaudella 2022, kun kokenut kaivosalan konkari, mineraalien käsittelyn DI Kari Vyhtinen palkattiin yhtiön toimitusjohtajaksi 1.3.2022 lukien. Vuoden 2022 loppupuolella yhtiö vaihtoi kotipaikan Ruotsista Suomeen, listautui Nasdaq Helsinkiin ja keräsi osakeannilla 13 miljoonan euron bruttovarat taseen tervehdyttämiseksi.
Hallituksen puheenjohtaja Ingmar Haga totesi Vyhtisestä pörssitiedotteessa 10.11.2021, ote:
”Hänen laaja kokemuksensa toiminnoista ja projektienhallinnasta kaivos- ja mineraalienkäsittelyn puolelta, sopii meille täydellisesti yrityksen rakentamisessa ja kasvattamisessa, yrityksessä, jolla on tänään kaivoksia niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Kari on osoittanut vahvaa kykyä luoda edellytyksiä menestyville organisaatioille, ja olemme varmoja, että hän pystyy kehittämään ja viemään Endominesia eteenpäin tänä erittäin jännittävänä, mutta yritykselle myös haastavana aikana.”
Vyhtinen tuli Endominesiin Nordkalk Oyj:n varatoimitusjohtajan tehtävästä toimittuaan aiemmin myös Outotecissä ja Talvivaarassa. Nordkalkin liikevaihto on 365 miljoonaa euroa ja sillä on 40 toimipaikkaa Euroopassa, joten hyppy pieneen mutta ketterään Endominesiin on varmasti ollut iso.
Endominesin 10-vuotishistoria on ollut haasteellinen
Katsotaan ensiksi historiaa. Se on monivaiheinen ja värikäs tarkoittaen lukuisia toimitusjohtajan vaihdoksia ja rahoituskierroksia viimeisen 10 vuoden aikana. Yhtiö osti vuosina 2018-2020 hallintaoikeudet viiteen kultaesiintymään Idahossa ja kahteen Montanassa Yhdysvalloissa yhteensä 44 miljoonalla dollarilla.
Ensimmäiset malmit Fridayn kaivokselta Idahosta louhittiin joulukuussa 2021, mutta investoinnit Pohjois-Amerikkaan eivät ole osoittautuneet menestykseksi. Yhtiö ei suunnittele lisäinvestointeja Yhdysvaltoihin ja etsii ratkaisua esiintymien jatkokehitykseen kumppanuuksilla tai myynnillä.
Suomessa painopiste siirtyi jo 2018 niin sanotun Karjalan kultalinjan malmiesiintymän etsintään, mutta tuotannossa oli laskusuunta. Pampalon kaivos laitettiin huoltoon lokakuussa 2021.
Tuolloinen toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde totesi vuoden 2018 vuosikertomuksessa:
”Pampalon kaivoksella vuodesta 2011 jatkunut kultarikasteen tuotanto tuli päätökseen lokakuussa 2018, kun toiminta keskeytettiin ja kaivoksen huoltotoimet aloitettiin. Toivomme kuitenkin, että tämä on vain väliaikaista ja kullan hinnan noustessa voimme jatkaa tuottavaa toimintaa investoimalla syvempiin laajennuksiin kaivoksen kultaesiintymiin. Toiminnan keskeytystä edeltänyt kullan tuotanto Pampalon kaivoksella vuonna 2018 oli 331 kg (10,650oz), joka ylitti huomattavasti vuoden alussa tehdyn 250−300 kilon arvion.”
Lyhenne oz tarkoittaa unssia, kaivostoiminnassa käytettyä brittiläistä massan mittayksikköä, vastaten noin 31,1 grammaa.
Liikevaihdon lasku tuotannon päättyessä Pampalossa Ilomantsin kaivoksella oli raju. Vuosien 2014-2018 keskimääräinen liikevaihto oli 122 miljoonaa Ruotsin kruunua per vuosi, liiketulos vastaavasti joka vuosi tappiollinen, keskimäärin 84 miljoonaa kruunua.
Keskimääräinen tuotanto mainitulla jaksolla oli 200 000 tonnia malmirikastetta per vuosi, pitoisuudeltaan noin 2-3 grammaa kultaa tonnissa. Kullan tuotanto mainittuina vuosina oli laskevassa trendissä, ollen keskimäärin 470 kiloa per vuosi.
Liikevaihto laski 94 prosenttia vuonna 2019, koska tuotanto Pampalossa pantiin tauolle edeltävän vuoden lokakuussa. Yhtiöllä on oma rikastamo Pampalossa ja suurin osa vuoden 2019 liikevaihdosta, joka oli 5,8 miljoonaa kruunua, tuli Pampalon kaivoksen rikastamon kullasta.
Yhtiön mukaan tuotannon jatkaminen Pampalossa olisi vaatinut merkittävän investoinnin kaivoksen syventämiseksi, mikä ei silloisella markkinahinnalla (n. 1200-1300 USD/oz) ollut kannattavaa.
Investointien jälkeinen voimakkaasti negatiivinen kassavirtakehitys on vaatinut rahoitusta, mikä on näkynyt osakemäärän kasvussa ja siten omistuksen liudentumisena osakeantien ja vaihtovelkakirjojen osakkeiksi muuntamisen seurauksena.
Vuoden 2015 lopun osakemäärä 6,3 miljoonaa kasvoi 80,0 miljoonaan kappaleeseen vuoden 2019 loppuun tultaessa. Samalla aikavälillä markkina-arvo kasvoi 54 miljoonasta 450 miljoonaan kruunuun, mutta osakekurssi laski 8,5 kruunusta 5,6 kruunuun.
Tilikauden 2022 lopussa oma pääoma oli 36 miljoonaa ja taseen loppusumma 55 miljoonaa euroa. Syksyllä 2022 toteutetun käänteisen splitin 40:1 myötä osakemäärä oli vuoden 2022 lopussa 9,3 miljoonaa kappaletta ja osakekurssi 4,82 euroa tarkoittaen 45 miljoonan euron markkina-arvoa.
Tällä hetkellä (24.1.2024) osakemäärä on 9,8 miljoonaa ja osakekurssi 6,75 euroa, joten markkina-arvoksi muodostuu 66 miljoonaa euroa. On otettava huomioon, että yhtiöllä on vaihtovelkakirjalainoja ja muita rahoitusjärjestelyjä, jotka voivat lisätä osakemäärää tulevaisuudessa.
Tuotanto Pampalossa käynnistyi uudestaan 2022
Yhtiön liikevaihto oli vähäistä 2020-2021, mutta valoa tunnelin päässä näkyi jälleen 2022, kun yhtiö sai tuotannon Pampalossa uudelleen käyntiin, kullan hinnan pysyessä hyvällä tasolla. Endomines myy koko tuotantonsa Boliden-konsernille.
Vuoden 2022 aikana Pampalon tuotanto kasvoi tammi-kesäkuun 108 kilosta 159 kiloon heinä-joulukuussa. Elokuussa 2022 yhtiö avasi itäisen avolouhoksen.
”Tulevina vuosina jatkamme Karjalan kultalinjan muiden tunnettujen ja luvitettujen osien tutkimista, kasvattaaksemme Pampalon tuotantomääriä entisestään”, yhtiö toteaa tuoreimmassa vuosikertomuksessaan keväältä 2023.
Endomines tutkii myös maanalaisen kaivoksensa (Pampalo) jatkamista nykyisten toimintatasojen alapuolelle. Yhtiö satsaa huomattavasti malminetsintään Karjalan kultalinjan alueella eli Ilomantsin Pampalossa ja sen lähialueilla. Yhtiö on raportoinut aktiivisesti kairaustuloksista, käsittäen myös korkeita pitoisuuksia esimerkkinä tiedote 10.1.2024, mutta niiden vaikutuksia vastaiseen liiketoimintaan on vielä vaikea arvioida. Investointisyklit alalla ovat pitkiä jo pelkästään infran (tiet, sähköt, vedet) rakentamisen vuoksi.
Joka tapauksessa oma rikastamo Pampalossa ja suhteellisen lyhyet etäisyydet tuovat sekä kilpailuetua että ekologisuutta. Yhtiö aloitti loppuvuodesta 2022 ESG-ohjelman. Vastuullisuudessa yhtiö kiinnittää huomiota niin henkilöstön turvallisuuteen, hyvinvointiiin, ympäristöön, luontoon, hyvään hallintotapaan kuin toimenpiteisiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Katsotaan, kuinka johdon arviot suhteutuvat vuoden 2023 lukuihin. Yhtiö ilmoitti tilinpäätöstiedotteessa 15.2.2023:
”Arvioimme kullan tuotannon kasvavan Pampalossa 35–55 % vuodesta 2022. Odotamme huomattavaa parannusta taloudelliseen kannattavuuteen, sillä esimerkiksi energian hinta on merkittävästi alentunut loppuvuoden 2022 tasosta.”
Tammi-kesäkuun 2023 kullantuotanto kasvoi 94 prosenttia 210 kiloon muodostuen kokonaan Pampalosta. Liikevaihto kasvoi 91 prosenttia 10,7 miljoonaan euroon. Liiketulos oli -0,8 miljoonaa euroa (H1/2022: -10,2) ja nettotulos -1,9 miljoonaa euroa (-10,5).
Elokuun puolivuosikatsauksessaan yhtiö tarkensi vuoden 2023 tuotantoarviotaan (tuotannon kasvu Pampalossa 35-55 %) haarukan yläpääähän. Fridayn kaivokselta Idahosta ei odoteta tuotantoa.
Lopullinen tuotannon kasvu 2023 oli 49 prosenttia, josta yhtiö tiedotti 4.1.2024 ja tuotannon määrä viime vuonna 398 kilogrammaa.
Riskit ja tulevaisuus
Kaivostoimintaan liittyy monia riskejä, kuten myytävän metallin tai malmirikasteen, tässä tapauksessa kullan, ja toisaalta resurssien hinnan kehitys. Edelleen investointi-, projekti-, rahoitus- ja esiintymien pitoisuuksiin liittyvät riskit ovat läsnä.
Yhdysvaltain toiminta aiheuttaa vuositasolla noin miljoonan euron kulut ja yhtiö pyrkii löytämään ratkaisun toiminnan jatkamiseksi paikallisen kumppanin kanssa tai myymään esiintymiä. Tästä yhtiö ei ole toistaiseksi tiedottanut tarkemmin, vaikka tavoite oli löytää ratkaisu vuoden 2023 loppuun mennessä.
Satsaukset sekä tuotantoon että Karjalan kultalinjan malminetsintään jatkuvat aktiivisina. Vyhtinen toteaa tiedotteessa 4.1.2024:
”Aloitamme tuotannon Hoskon esiintymällä alkuvuodesta 2024 ja vuoden viimeisellä neljänneksellä keskityimme alueen valmisteleviin töihin tämän varmistamiseksi. Lisäksi toteutimme merkittävät kairaustutkimukset maanalaisen kaivoksen nykyisten tuotantotasojen alapuolella ja päivitimme kaivoksen louhintatapaa. Uskomme näiden toimenpiteiden tuovan tuotantovarmuutta tuleville vuosille. Pampalon tuotanto muodostaa liiketoimintamme perustan ja jatkamme edelleen toimenpiteitä tuotantotason jatkuvalle nostolle. Pampalon rikastamon kapasiteetti mahdollistaa edelleen tuotantomme kasvattamisen ilman merkittäviä lisäinvestointeja.”
Endominesin suurin omistaja on Tokmanni-kauppakonsernin perustaja, sijoittaja ja taidekeräilijä Kyösti Kakkonen yhtiöineen.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
