Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet hyötyä generatiivisen tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista, kertoo konsulttiyhtiö McKinseyn tuore katsaus.
ChatGPT:n kaltaiset työkalut ovat nostaneet valokeilaan generatiiviseen tekoälyn, tekoälyn muodon, joka mahdollistaa monimutkaisten tehtävien automatisoinnin.
ChatGPT:n kirjainlyhenne GPT tulee englannin kielen sanoista Generative Pre-trained Transformer. GPT on huippuluokan luonnollisen kielen käsittelymalli ja ChatGPT on siihen perustuva chatbot. Chatbot on ohjelma, joka pystyy keskustelemaan ihmisen kanssa tekstin tai puheen avulla.
Generatiivinen tekoäly on kuitenkin paljon muutakin kuin vain ChatGPT.
Esimerkiksi Microsoft panostaa tällä hetkellä jättimäisesti lanseeraamaansa Copilot-konseptiin. Se on uusi tekoälypohjainen ratkaisukokonaisuus, joka yhdistyy saumattomasti Microsoft 365 -työkalujen, kuten Wordin, Excelin, PowerPointin, Outlookin, Teamsin ja monien muiden Microsoftin ratkaisujen kanssa. Osittain Copilotin ansiosta Microsoft on noussut maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ohi Applen.
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn osa, joka keskittyy uuden sisällön, kuten kuvien, musiikin tai tekstin, luontiin tai tuottamiseen algoritmien ja koneoppimismallien avulla. Generatiivinen tekoäly luo uutta sisältöä, jota ei ole ennen ollut, eikä vain analysoi olemassa olevaa data. Generatiivinen tekoäly voi esimerkiksi analysoida miljoonia rivejä DNA-dataa ja rakentaa uusia proteiineja alusta alkaen tai taiteilijat käyttävät generatiivisia tekoälysovelluksia luodessaan sisältöjä.
Hyötyjä liike-elämään
Generatiivinen tekoäly on yksi tekoälyn kehityksen tärkeimmistä alueista, joka tarjoaa valtavia mahdollisuuksia luovien alojen lisäksi monilla muillakin aloilla.
Generatiivinen tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia myös liike-elämässä. Yksi tapa hyödyntää sitä on esimerkiksi asiakaspalvelu, jossa se voi auttaa automatisoimaan usein kysyttyihin kysymyksiin vastaamista. Tämä voi auttaa lyhentämään asiakaspalvelutiimien vastausaikoja ja vapauttamaan resursseja muille tehtäville.
Lisäksi generatiivinen tekoäly voi esimerkiksi auttaa yrityksiä luomaan uusia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi generatiivinen tekoäly voi analysoida miljoonia rivejä asiakaspalautetta ja tuottaa uusia ideoita, jotka voivat auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita.
Digitointipalveluja ja pilvipohjaisia ratkaisuja tarjoava Innofactor haastatteli 76:ta suomalaista yrityspäättäjää siitä, kuinka laajasti ja suunnitelmallisesti heidän organisaatioissaan hyödynnetään generatiivista tekoälyä.
”Vastauksista piirtyy kuva aaltomaisesti etenevästä siirtymästä, jonka eturintamassa ovat teknologiset edelläkävijät, ja heidän perässään seuraavat vaiheittain ne, joiden valmiudet hyödyntää tekoälyä kehittyvät hitaammin”, kertoo Innofactorin johtaja Mika Okkola.
Okkolan mukaan generatiivisella tekoälyllä on potentiaali muuttaa liiketoimintaa ja työn luonnetta radikaalisti.
”Yksityiskohdat – ja joissain tapauksissa jopa suunta – ovat jossain määrin vielä hämärän peitossa, mutta muutos on jo käynnissä”, hän toteaa.
Tuoko generatiivinen tekoäly tuottavuusloikan?
Generatiivisella tekoälyllä on valtava taloudellinen potentiaali ja Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet hyötyä teknologiasta, kertoo liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinseyn tuore katsaus Generatiivisen tekoälyn taloudellinen potentiaali Suomelle.
McKinseyn mukaan teknologia voi mahdollistaa tuottavuuden kasvua globaalisti jopa 4,0 biljoonaa euroa vuodessa, ja lisätä 13 miljardia euroa Suomen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2045 mennessä.
Suomessa generatiivinen tekoäly voi johtaa 0,1–0,6 prosenttiyksikön tuottavuuden kasvuun vuoteen 2040 mennessä. Tuottavuuden kasvu voi olla vieläkin suurempi – 0,7–3,6 prosenttiyksikköä vuodessa – jos generatiivinen tekoäly yhdistetään olemassa olevaan tekoälyyn ja muihin teknologioihin.
”Näemme jo nyt, kuinka yritykset ympäri maailmaa ottavat käyttöön generatiivista tekoälyä kilpailuedun saavuttamiseksi, ja Suomi voi olla edelläkävijä tässä kehityksessä. Suomi on digitaalisesti vahva maa, ja väestömme tekee suurelta osin juuri sellaisia monimutkaisia tehtäviä, joita teknologia voi automatisoida”, sanoo Tuomas Kahri, McKinseyn Helsingin toimiston osakas ja yksin katsauksen tekijöistä.
Generatiivinen tekoäly automatisoi työtä lukemattomilla aloilla
Katsauksessa kuvataan generatiivisen tekoälyn potentiaalia automatisoida monia työtehtäviä, jotka ovat yleisiä Suomessa monien tietotyöläisten keskuudessa.
Näihin tehtäviin kuuluvat muun muassa päätöksenteko, yhteistyö, luova työ, suunnittelu ja johtaminen. Merkittävää tuottavuuden kasvua pidetään mahdollisena Suomen viidessä suurimmassa ammattiryhmässä, jotka ovat kaupallinen- ja oikeusala, luonnontieteiden ja teknologian ala (STEM), asiakaspalvelu ja myynti, hoivatyö ja hyvinvointi sekä rakennusala.
Generatiivisen tekoälyn laajentunut käyttö kiihdyttää kaiken tekoälyn omaksumista. Tämän arvioidaan johtavan yhteiskunnan automatisoitumiseen kymmenellä vuodella verrattuna MGI:n aikaisempiin arvioihin.
Toisin kuin aikaisemmalla tekoälyllä, generatiivisella tekoälyllä on suurin potentiaali automatisoida monimutkaisia tehtäviä, mukaan lukien päätöksentekoon ja yhteistyöhön liittyvät toiminnot.
Tämän seurauksena teknologian odotetaan vaikuttavan eniten ammatteihin, jotka yleensä edellyttävät korkeaa koulutustasoa.
Korkeasti koulutetun väestönsä ja digitaalisen kypsyyden ansiosta Suomesta voi tulla yksi niistä maista, joissa generatiivisella tekoälyllä on nopea vaikutus talouteen ja työhön.
Generatiivinen tekoäly vaikuttaa eniten toimialojen välisiin liiketoimintafunktioihin
Generatiivisen tekoälyn arvioidaan tuovan hyötyä erityisesti kolmelle toimialalle: korkean teknologian tuotantoon, ja vähittäiskauppaan ja jälleenmyyntiin sekä kehittyneeseen tuotantoon.
Kuitenkin pääasiallisesti sen katsotaan vaikuttavan merkittävimmin toimialojen välisiin liiketoimintafunktioihin, ei niinkään yksittäisiin sektoreihin.
Taloudellisen potentiaalin näkökulmasta seuraavat liiketoimintafunktiot nousevat kärkeen: markkinointi ja myynti (2,2-3,5 miljardia euroa vuoteen 2045 asti), ohjelmistokehitys (1,7-3,5 miljardia euroa vuoteen 2045 asti) ja asiakaspalvelu (1-1,4 miljardia euroa vuoteen 2045 asti).
”Generatiivinen tekoäly voi edistää yhteiskunnan automatisointia, mikä tapahtuu arviomme mukaan kymmenen vuotta odotettua aiemmin. Teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia yrityksille ja voi muodostua keskeiseksi työkaluksi useiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, kuten väestön ikääntymisessä ja siirtymisessä kohti kestävämpää yhteiskuntaa”, Kahri sanoo.
